Tavoitteet nuorten hyvinvoinnille

Syrjäytymisen vastakohta on hyvinvointi.

Jotta nuoret voivat hyvin, tarvitaan kuutta palasta: osaamista ja yhteisöä, toimeentuloa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta, terveyttä ja kestävästi hoidettua maapalloa. Mistä ne palaset koostuvat? Tietoa ja tavoitteita löydät alta. 

 

Nuoren hyvinvoinnin tekijät 1/6: Osaaminen ja yhteisö

Suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaista, mutta Pisa-tulokset ja tutkimukset osoittavat, että peruskoulujärjestelmä ei enää takaa kaikille yhdenvertaisia menestymisen mahdollisuuksia ja oppimistuloksia. Osaamiserot kasvavat monella eri mittarilla: tyttöjen ja poikien välillä, Itä- ja Länsi-Suomen välillä, hyvin toimeentulevien ja heikompiosaisten perheiden välillä. Samaa vauhtia kasvaa osaamisen ja koulutuksen tarve koko yhteiskunnassa.

Pelkkä peruskoulun päättötodistus riittää enää harvaan työhön. Heikoksi jäänyt koulutustaso vaikuttaa koko loppuelämään. Sitra ja THL arvioivat, että pelkän peruskoulun käynyt nuori aiheuttaa elämänsä aikana yhteiskunnalle useamman sadan tuhannen euron laskun, joka muodostuu etuuksien lisäksi tavallista runsaammasta terveydenhuoltopalvelujen käytöstä. Matala koulutustaso ennustaa siis korkeaa köyhyysriskiä, terveydellisiä ongelmia ja keskiarvoa heikompia sosiaalisia verkostoja.

Koulut jäävät usein kesken, kun nuorelta puuttuu perustaitoja: esimerkiksi luku-, lasku- ja opiskelutaidot. Myös perheen köyhyys voi katkaista opintien. Parhaisiin oppimistuloksiin päästään kouluissa, joissa yhteishenki on hyvä, kiusaamista on vähän ja oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta tuetaan.

Nuoret tarvitsevat turvallisia yhteisöjä ja mielekästä tekemistä myös koulun ulkopuolella - siis mieluisia harrastuksia. Harrastamisesta ja vapaaehtoistyöstä kertyy nuorelle myös sellaisia taitoja ja tietoja, joista on hyötyä opinnoissa ja työelämässä. Harrastaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää nuorten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, mutta kaikilla nuorilla ei vielä ole siihen mahdollisuutta. Etenkin urheiluharrastusten kustannukset ovat karanneet pienituloisten ulottumattomiin, kaikissa perheissä harrastamiseen ei osata kannustaa ja esimerkiksi kunnan tiloja on vaikea saada harrastuskäyttöön.

Tavoitteita nuorten osaamiselle:

  • Koulutusjärjestelmä tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle työllistymiseen ja työelämässä pärjäämiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

  • Jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

  • Koulutusjärjestelmä on käyttäjälle maksuton varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti.

  • Kouluissa on tarjolla monipuolisesti nuorten hyvinvointia tukevia terveys- ja psykososiaalisia palveluita.

  • Jokaisella nuorella on ainakin yksi mieluisa harrastus.

  • Työelämässä ja oppilaitoksissa tunnistetaan ja tunnustetaan koulun ulkopuolella opitut taidot ja tiedot.

 

" "

Nuoren hyvinvoinnin tekijät 2/6: Toimeentulo

Nuorten pienituloisuus on lisääntynyt viime vuosina. Nuori on paljon todennäköisemmin köyhä kuin keskiverto suomalainen: lähes joka kolmas nuori jää köyhyysrajan alapuolelle, kun koko väestöstä osuus on 13 %. Nuorilla köyhyys on myös syvempää kuin muissa ikäryhmissä.

Nuoren sukupolven köyhyyttä on tykätty perustella ja oikeuttaa sen väliaikaisella luonteella. Suomen Pankin selvityksissä on kuitenkin tunnistettu, että etenkin talouden taantuman aikana työuransa aloittavalla nuorella varallisuuden ja elintason kertyminen ja kasvaminen on hyvin hidasta. Lisäksi kaupungistuminen ja työelämän epävarmuus ovat heikentäneet monen nuoren aikuisen mahdollisuuksia hankkia esimerkiksi ensiasuntoa tai muuta omaisuutta. Alle 35-vuotiaiden aikuisten tulotaso on heikentynyt suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun vanhempien ikäluokkien ja erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet.

Epävarma maailma sopii nuorille, sanovat jotkut. He uskovat, etteivät nuoret edes halua vakituisia työsuhteita tai pysyvyyttä. Se ei pidä paikkaansa. Akavan tekemän selvityksen mukaan korkeakoulutettujen nuorten työelämäodotukset eivät mullistavalla tavalla eroa vanhemmista sukupolvista. Kaikenikäiset suomalaiset haluavat työsuhteen ja toimeentulon tuomaa vakautta.

Sen sijaan nuoret odottavat työelämältä enemmän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä kuin vanhempansa. StudentWorkin selvityksen mukaan nuoret toivovat näkevänsä oman työtehtävänsä tärkeänä osana yrityksen tavoitteiden ja arvojen toteuttamista, arvostavat vanhempia sukupolvia enemmän ystäviä ja vapaa-aikaa eivätkä pidä palkkaa tärkeimpänä asiana työpaikan valinnassa.

Työhyvinvointi arvotetaan siis korkealle, mutta töissä voidaan liian usein huonosti: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tekemän selvityksen mukaan jopa 20 % nuorista aikuisista käyttää mieliala-, ahdistuneisuus- tai kipulääkkeitä pärjätäkseen työelämässä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on tuplaantunut 2000-luvun aikana, kun muissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt.

Kun Suomen huoltosuhde heikkenee, on nuorten hyvinvointi työelämässä Suomen tulevaisuuden kannalta kriittistä. On välttämätöntä, että jokainen kynnelle kykenevä nuori löytää osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä. Työelämään pääseminen ja siellä pärjääminen ovat olennaisia kysymyksiä myös perhepolitiikan näkökulmasta: ilman riittävää toimeentuloa nuorilla on korkeampi kynnys yrittää lasten hankkimista.

Tavoitteita nuorten toimeentulolle:

  • Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on otettava tavoitteeksi nuorten köyhyyden vähentäminen ja kannustinloukkujen purkaminen. Järjestelmän on vastattava työelämän epävarmuuteen ja tarjottava turvaa yhtä lailla työuraansa aloittelevalle nuorelle, epätyypillisessä työsuhteessa olevalle kuin yrittäjälle.

  • Sosiaaliturvajärjestelmän on kohdeltava nuoria yhdenvertaisesti eikä nuoriin saa kohdistaa ikään perustuvia sanktioita.

  • Opiskelijaköyhyyttä on vähennettävä. Perheellistymisen on oltava taloudellisesti mahdollista myös opiskeluaikana.

  • Kaikenlaisen työn vastaanottamisen on oltava sosiaaliturvan saajan näkökulmasta kannattavaa. Myös yksittäisten pienten lahjojen, vahingonkorvausten ja velkaerien vastaanottaminen on oltava mahdollista ilman etuuksien menettämisen pelkoa.

  • Opiskelijoille on taattava laadukas terveydenhuolto ja riittävät opiskelun tukipalvelut.

  • Jokaiselle on taattava yhdenvertainen ja häirinnästä vapaa kohtelu työelämässä.

  • Nuorten usko kestävään eläkejärjestelmään on säilytettävä. Jokaisella suomalaisella, myös nuorella, on oikeus kohtuulliseen toimeentuloon työuran päättymisen jälkeen.

 

" "

Nuoren hyvinvoinnin tekijät 3/6: Osallisuus

Jokaisen nuoren on koettava, että hän on sekä yhteiskunnassa, yhteisössä että lähiympäristössään osallinen ja että hän voi vaikuttaa niiden toimintaan. Nuorten edustuksellisten ja lakiin kirjattujen vaikuttajaryhmien lisäksi tarvitaan myös muita osallisuuden tapoja: esimerkiksi sähköisiä alustoja, osallistuvaa budjetointia ja kasvokkaisia keskustelutilaisuuksia. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ääni jää helposti kuulematta, kun perinteiset kuulemisen mallit eivät heitä tavoita.

Edustuksellisen demokratian tulevaisuus on heikolla pohjalla, jos nuoret eivät tunne tai kiinnostu yhteiskunnan rakenteista ja päätöksentekojärjestelmistä. Professori Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä esitti loppuraportissaan, että osallisuus- ja demokratiakasvatukseen tulisi panostaa kouluissa nykyistä enemmän. Myös nuoret itse kokevat, ettei nykyinen koulutusjärjestelmä anna heille riittäviä tietoja ja taitoja lähiympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen.

Suomessa nuorten äänestysaste on muita ikäryhmiä alhaisempi. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2015 koko väestön äänestysaktiivisuus oli 67 %, kun alle 26-vuotiasta alle puolet (47 %) kävi vaaliuurnilla. Ikä ja koulutustaso myös korreloivat keskenään: 26-35-vuotiaiden, pelkän peruskoulun suorittaneiden äänestysaste oli vain 31 %. Nuoret syrjäytyvät äänestämisestä sitä todennäköisemmin, mitä myöhemmin ensimmäinen äänestyskerta on.

Osallisuus on kokemus ja tunne, joka toteutuakseen vaatii myös tietoa ja taitoa. Nuorten osallisuus tarvitsee aikuisten tukea, ja nuorten parissa toimivilla aikuisilla tulee olla osaamista ja resursseja tukea nuorten osallisuutta. Osallisuuteen kasvetaan ja osallisuuden polku on tärkeää rakentaa toimivaksi jo kotoa ja varhaiskasvatuksesta kohti koulumaailmaa. Oppilaskuntatoiminta ja demokraattinen koulukulttuuri luovat pohjaa aktiiviselle kansalaisuudelle.

Tavoitteita nuorten osallisuudelle:

  • Jokaisen nuoren on saatava peruskoulusta ja toiselta asteelta riittävät valmiudet ymmärtää ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

  • Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ääni on saatava kuuluviin.

  • Nuorten on päästävä vaikuttamaan päätöksentekoon yhteiskunnan kaikilla tasoilla: paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja Euroopan unionissa.

 

" "

Nuoren hyvinvoinnin tekijät 4/6: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Nuorten hyvinvoinnin takaaminen edellyttää aktiivista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Jokaisella nuorella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet elää hyvää elämää ja osallistua riippumatta taustastaan.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella esimerkiksi toimintakyky, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen vaikuttavat merkittävällä tavalla nuorten hyvinvointiin. Yksinäisyys ja syrjintäkokemukset ovat yleisempiä nuorilla, joilla on jokin toimintakykyä rajoittava tekijä, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, tai joiden seksuaalinen suuntautuminen on muu kuin hetero.

Syrjinnän ennaltaehkäisy on osa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistyötä. Syrjinnän ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä syrjintä heikentää nuorten hyvinvointia monin tavoin. Syrjintää kokevilla nuorilla on esimerkiksi keskimääräistä enemmän kokemuksia turvattomuudesta, heidän on vaikeampi uskoa tulevaisuuteen ja heillä on muita nuoria enemmän säännöllisiä terveysoireita.

Tavoitteita nuorten yhdenvertaisuudelle:

  • Kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä nuorisotyötä tekevillä ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on oltava riittävät valmiudet edistää nuorten yhdenvertaisuutta.

  • Nuorten moninaisuuden on oltava lähtökohta kaikessa nuoria koskevassa päätöksenteossa.

  • Nuorilla on oltava yhdenvertainen ja tasa-arvoinen pääsy palveluihin koko Suomessa.

  • Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden on toteuduttava muun muassa päätöksenteossa ja työelämässä.

  • Jokaisella nuorella on elämässään turvallinen yhteisö. Nuorisoalan toimijoilla on oltava valmiudet rakentaa nuorille turvallisia yhteisöjä.

 

" "

Nuoren hyvinvoinnin tekijät 5/6: Terveys

Suomalaiset nuoret voivat yleisesti ottaen hyvin.  Nuorten hyvinvointi on kehittynyt hyvään suuntaan koko 2000-luvun ajan: vanhempien ja nuorten väliset suhteet ovat aikaisempaa parempia, nuorten koettu hyvinvointi on lisääntynyt, suurella osalla nuorista on merkityksellisiä ystävyyssuhteita ja mahdollisuus harrastaa mieleisiä asioita vapaa-ajalla.

Kokonaiskuvassa tilanne on siis hyvä, mutta monet huolestuttavat trendit ovat näkyneet muun muassa kouluterveyskyselyissä jo vuosia. Pojat voivat huonommin kuin tytöt, Itä-Suomessa voidaan huonommin kuin Länsi-Suomessa, suurten kaupunkien sisällä hyvinvointierot kasvavat ja perheen pienituloisuus on varmin tapa ennustaa lapsen ja nuoren tulevaa syrjäytymistä, heikkoa terveydentilaa sekä koulutuksen ja työn puutetta.

Useimmiten hyvinvoinnin vajeet kasautuvat. Hyvinvoinnin vajeet syntyvät nuoren ja vanhempien kohtaamisen puuttumisesta ja kommunikaatio-ongelmista, huolenpidon puuttumisesta, yksinäisyydestä, koulukiusaamisesta, heikosta lukutaidosta, harrastusten puutteesta sekä pitkittyvistä taloudellisista vaikeuksista kotona.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Tuoreimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija oireilee psyykkisesti.

Psyykkisten oireiden lisääntyminen kyselytutkimuksissa ei välttämättä tarkoita sitä, että suomalaiset nuoret voisivat merkittävästi aikaisempaa huonommin. Kyse voi olla myös mielenterveyden haasteisiin liittyvän keskustelukulttuurin muuttumisesta ja nuorten mielenterveystietoisuuden kasvamisesta. Mielenterveyden haasteiden vakavuutta se ei vähennä. THL:n mukaan 10-15 % nuorista kärsii vakavista ja toistuvista itsetuhoisista ajatuksista ja on intensiivisen tuen tarpeessa. Mielenterveyden ja elämänhallinnan tukeminen tukee myös nuoren opiskelukykyä ja tulevaisuuden työkykyä.

Tavoitteita nuoren terveydelle:

  • Nuorille ja nuorten perheille on taattava hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut.

  • Koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina. Lapsille ja nuorille on tarjottava riittävää tukea oppimisen vaikeuksiin.

  • Apua hakevan nuoren on aina saatava apua. Nuorten tarvitsemia tukipalveluita on tarjottava yhden luukun periaatteella.

 

" "

Nuoren hyvinvoinnin tekijät 6/6: Ilmasto

Maapallon kestävyys on edellytys nuorten tulevaisuudelle. Ilmastonmuutoksen uhat ja vaikutukset ovat vakavimmat kehitysmaissa, joissa nuorten osuus väestöstä on suurin. Ilmastonmuutos koskettaa nykyisiä ja tulevia sukupolvia myös Suomessa esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja luonnon monimuotoisuuden vähentymisen kautta.

Ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos nousee jatkuvasti nuorten keskeisten turvattomuutta aiheuttavien asioiden listalle nuorten arvoja ja asenteita mittaavassa nuorisobarometrissäNuorista yli 80 % oli vuoden 2016 Nuorisobarometrissä sitä mieltä, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on tosiasia ja tulevat sukupolvet tulevat kärsimään, mikäli nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu. Nuoret haluavat vähentää kulutusta ja tuotantoa, sekä jakaa nykyistä ekologista jalanjälkeä tasaisemmin reiluuden vuoksi.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan valtioiden tällä hetkellä antamat sitoumukset vähentää päästöjään johtaisivat maapallon keskilämpötilan nousemiseen kolmella asteella. IPCC:n mukaan jo kahden asteen nousu johtaisi muun muassa lähes kaikkien maailman korallien kuolemaan sekä vedenpinnan nousemiseen.

Suomen ja Euroopan unionin tulee ilmastopolitiikassaan sitoutua säilyttämään maailma elinkelpoisena myös tuleville sukupolville - ilmastokatastrofia ei voi jättää perinnöksi nuorille. Suomen ja muiden teollisuusmaiden tulee kantaa vastuunsa ilmastotalkoista vähentämällä päästöjä kotimaassa, mutta myös rahoittamalla ja tukemalla kehittyvien maiden ilmastotoimia.

Tavoitteita ilmastopolitiikalle:

  • Nuorten osallistumista ilmastopolitiikkaa käsiteltävään keskusteluun ja päätöksentekoon on vahvistettava.

  • Ilmastonmuutokseen ja energiaturvallisuuteen liittyviä haasteita on ratkottava eurooppalaisella ylikansallisella yhteistyöllä.

  • Suomen on pyrittävä edelläkävijäksi päästöjen vähentämisessä, energiantuotannon ja puhtaan teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa, kiertotaloudessa sekä kestävässä metsien käytössä.