Nuorten terveys ja elintavat -osiosta löydät ajankohtaista tietoa nuorten terveydentilasta ja elintavoista.

Sivustoa täydennetään syksyllä 2018.

Fyysinen terveys 

18,8 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 22,7 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 19,7 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Jokaisen oppilaitoksen kohdalla sukupuolten välillä on merkittävä ero: naiset kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi useammin kuin miehet. Lisää tietoa indikaattorista löydät täältä.

18,9 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 26,2 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 15,6 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista on ylipainoisia. Jokaisen oppilaitoksen kohdalla ylipainoisten miesten osuus on ylipainoisten naisten osuutta suurempi. Lisää tietoa indikaattorista löydät täältä

Vähintään tunnin päivittäin liikkuvia ja korkeintaan tunnin viikossa on lähes saman verran. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 19,2 % , ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista 12,6 % ja lukion 1. ja 2. luokkalaisista 13,1 % liikkuu vähintään tunnin päivässä. Peruskouluikäisillä sukupuolten välillä on suurehko ero poikien eduksi: pojista 23 % ja tytöistä noin 16 % liikkuu päivittäin vähintään tunnin. Korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävästi liikkuvia on peruskoululaisista 23,7 %, ammattikoululaisista 38,9 % ja lukio-opiskelijoista 22,5 %. Lisää tietoa korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävästi liikkuvista löydät täältä.


Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita. 

Ruokailutottumukset 

38,1 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 48,1 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 30,1 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ei syö aamupalaa joka arkiaamu. 

Koululounasta ei syö päivittäin 29,8 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista, 26,7 prosenttia ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista sekä 23,1 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista. 

89,9 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 93,9 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 85,4 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista syö niukasti hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Sukupuolten välillä on jonkin verran eroa niin, että miehet syövät hedelmiä, marjoja ja kasviksia niukemmin kuin naiset. 
 

Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita. 

Päihteiden käyttö ja riippuvuudet 

10,2 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 28,1 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 18,3 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Lisää tietoa nuorten alkoholinkäytöstä löydät täältä

Päivittäin tupakoi 6,9 % 8. ja 9. luokkalaisista, 23,2 % ammattioppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisista ja 3,4 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista. Lisää tietoa nuorten tupakoinnista löydät täältä. Sähkösavukkeita käyttää päivittäin 3,2 % peruskoulun oppilaista, 4,7 % ammattikoululaisista ja 1,1 % lukiolaisista. Päivittäisiä nuuskan käyttäjiä on 4,5 % 8. ja 9. luokkalaisista, 10,3 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 3,7 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista.

7,1 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 14,1 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 6,4 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista pelaa rahapelejä viikoittain. 
 

Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita. 

Mielenterveys

THL:n vuosittaisen kouluterveyskyselyn mukaan 12,2 % 8. ja 9. luokkalaisista, 11 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 12,7 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kärsi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Vahvaa positiivista mielenterveyttä koki 28,6 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 30,5 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista. Lisäksi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on tuplaantunut 2000-luvun alusta. Lisää tietoa nuorten eläkkeellä olemisesta mielenterveysongelmien vuoksi löydät täältä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2017 viisi prosenttia 18-24-vuotiaista sai korvausta depressiolääkkeistä. Lisää tietoa nuorten depressiolääkkeiden käytöstä löydät täältä

Mielenterveysongelmien hoitoon tarjottavaa KELAn kuntoutuspsykoterapiaa sai 10 023 16-25-vuotiasta. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä. Kuntoutuksella turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen. Lisää tietoa nuorten kuntoutuspsykoterapiasta löydät täältä

Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä on tärkeää, että nuoret saavat apua, kun he sitä tarvitsevat. 8,8 % 8. ja 9. luokkalaisista, 10,5 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 7,1 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ei päässyt koulukuraattorille lukuvuoden aikana yrittämisestä huolimatta. Lisäksi 25,2 % 8. ja 9. luokkalaisista, 22,3 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 32,5 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ei saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi sitä kaivannut.
 

Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita. 

Infograafi nuoren mielenterveydestä


Infograafi nuorten mielenterveydestä


Infograafi nuorten mielenterveydestä

 

Seksuaaliterveys 

Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 18,8 %, ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista 59,7 % ja lukion 1. ja 2. luokkalaisista 38,1 % on ollut yhdynnässä. Erot sukupuolet välillä ovat varsin pieniä muissa oppilaitoksissa paitsi ammattikouluissa, joissa tytöistä 67,5 % ja pojista 53,6 % on ollut yhdynnässä. 

11,2 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 7,5 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 4,6 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ei käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässä mitään ehkäisymenetelmää. 

Klamydiatapausten määrä 15–29-vuotiailla on pysynyt pitkään melko tasaisena. Vuonna 2017 ikäluokalla todettiin 11 442 klamydiatartuntaa. Klamydia on nuorten sukupuolitaudeista yleisin, joten todettujen tapausten määrän seuraaminen kertoo myös yleisesti nuorten seksuaaliterveyden kehityksestä. Lisää tietoa indikaattorista löydät täältä

Neljä prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 2,5 % ammattioppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisista ja 1,2 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää koulussa vuoden aikana. Peruskouluikäisistä pojat kokivat häirintää enemmän kuin tytöt. 

6,7 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 6,9 % ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisista sekä 6,2 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa vuoden sisällä. Sukupuolten välillä oli merkittäviä eroja. 

24 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 21,9 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 23,8 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista olisi tarvinnut tukea koettuun seksuaaliseen häirintään tai väkivaltaan koulun aikuisilta, mutta ei sitä saanut. Peruskouluikäisistä pojat olisivat tarvinneet enemmän tukea kuin tytöt. Muilla kouluasteilla sukupuolten väliset erot olivat pienet. 
 

Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita.