Sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja osallisuus

Sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja osallisuus -osiosta löydät ajankohtaista tietoa siitä, onko nuorilla ystäviä, miten he viettävät vapaa-aikansa ja miten he näkyvät yhteiskunnassa. 

Sivustoa täydennetään syksyllä 2018. 

Sosiaaliset suhteet 


Merkittävä osa nuorten sosiaalisesta kanssakäymisestä tapahtuu kouluympäristössä. Nuorten vuorovaikutusta keskenään on selvitetty THL:n vuosittaisissa kouluterveyskyselyillä. 6,2 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 6,2 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 5,7 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kokee olevansa yksinäinen välitunnilla. Lisäksi 5,8 % 8. ja 9. luokkalaisista, 3,3 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 1,1 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ilmoitti tulleensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Lisää tietoa nuorten koulukiusaamisesta löydät täältä

Kiusaamista tapahtuu enenevässä määrin myös vapaa-ajalla. Jopa 25,8 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 13,4 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 11,7 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista on kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla.  Lisäksi 8,5 % 8. ja 9. luokkalaisista, 7,4 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 7,2 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ilmoitti, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Hieman suuremmat osuudet kohderyhmistä, 9,5 % 8. ja 9. luokkalaisista, 10 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 10,4 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista, tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.

7,9 % 8. ja 9. luokkalaisista, 7,4 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 6,3 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista ilmoitti, etteivät he pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan.
 

Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita.


Infograafi nuorten sosiaalisista suhteista


Infograafi nuorten kiusaamiskokemuksista


Infograafi nuorten kokemasta yksinäisyydestä

 

Vapaa-aika

Verkkomedian käyttö 

Tilastokeskuksen (2017) mukaan 100 prosenttia 16-24-vuotiaista on käyttänyt internetiä. Samasta ikäluokasta 98 % käyttää internetiä päivittäin tai lähes joka päivä ja 95 % useita kertoja päivässä.

93 prosenttia 16-24-vuotiaista on käyttänyt internetiä kodin tai työpaikan ulkopuolella matkapuhelimella, ja 25 % tabletilla.

79 % ikäluokasta käyttää internetiä verkkopankissa asioimiseen, 70 % virallisten lomakkeiden lähettämiseen ja 70 % on ostanut jotain verkosta. Sähköpostia käyttää 98 % ikäluokasta, pikaviestimiä 97 % ja 96 % seuraa yhteisöpalveluja. 91 % etsii tavaroita ja palveluja koskevaa tietoa ja 89 % lukee internetissä televisiokanavia tai uutissivuja. 28 % on seurannut jotakin politiikkoa jonkin yhteisöpalvelun kautta.

Nuoret liikenteessä 

Liikenneturvan mukaan joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. 

Vaikuttaminen ja osallisuus 

Yksilön kokemus osallisuudesta yhteiskunnassa jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Onkin huolestuttavaa, että joka kymmenes nuori, 9,3 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, 6,4 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista ja 9,7 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista, ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä. Lisäksi 27,7 % 8. ja 9. luokkalaisista, 15,7 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista sekä 14,1 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kokee, etteivät opettajat rohkaise oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään oppitunnilla. Luvut oppilaiden mielipiteiden huomioinnista koulutyön kehittämisestä ovat myös huolestuttavia: 37,4 % 8. ja 9. luokkalaisista, 24,4 % ammattikoulun 1. ja 2. luokkalaisista sekä 26,2 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista kokee, ettei heidän äänenä tule kuulluksi. Lisää tietoa nuorten kokemuksesta ilmaista mielipiteensä ja sen vaikuttavuudesta löydät täältä ja täältä
 

Tiedot on haettu THL:n tieto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi-palvelun tilastotiedoista vuodelta 2017, jollei muuta mainita.

<< Takaisin Nuorista Suomessa -etusivulle