Vaalien historiaa

Allianssi on koordinoinut nuorisovaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorisovaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Presidentinvaalin 2018 yhteydessä järjestettyihin nuorisovaaleihin osallistui yli 800 oppilaitosta, joista alakouluja (luokat 1.-6.) oli 176, yläkouluja (7.-9.) 393, lukioita 207 ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia 36. Nuorten omassa presidentinvaalissa äänesti yhteensä 68 480 nuorta. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 65 397 ja hylättyjä 3 083.

Presidentinvaalissa jatkokaudelle hakeva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai nuorilta 44 963 ääntä, mikä on yli puolet hyväksytyistä äänistä. Äänet jakautuivat presidenttiehdokkaiden kesken seuraavasti:

Sauli Niinistö 44 963 (68,75 %)
Pekka Haavisto 6391 (9,77 %)
Laura Huhtasaari 4631 (7,08 %)
Paavo Väyrynen 3217 (4,92 %)
Tuula Haatainen 1985 (3,04 %)
Nils Torvalds 1754 (2,68 %)
Matti Vanhanen 1574 (2,41 %)
Merja Kyllönen 882 (1,35 %)

Tulos oli samansuuntainen kuin varsinainen vaalitulos. Presidentinvaalin varsinaiseen vaalitulokseen verrattuna nuorten äänestyksessä paremmin pärjäsivät ehdokkaat Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds. Aiemmissa nuorisovaaleissa myös vihreät ehdokkaat ja pienpuolueet ovat tyypillisesti pärjänneet hieman varsinaisten vaalien suosiota paremmin. Myös hylätyt äänet kuuluvat demokratiaan. Nuorisovaalit on hyvä paikka keskustella nuorten kanssa, mitä esimerkiksi vitsillä äänestäminen tai protestiäänen antaminen merkitsevät.

Myös aiemmissa nuorisovaaleissa mukana on ollut suuri määrä oppilaitoksia. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämiseen osallistui 453 oppilaitosta, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 630, vuoden 2012 europarlamenttivaaleissa 325 ja vuoden 2012 presidentinvaalissa 639. Kiinnostavaa on, että yhtä lailla varsinaisia vaaleja verrattaessa juuri presidentinvaali on äänestysaktiivisuuden perusteella suosituin valtakunnallinen vaali.

Miten äänestää tulevaisuuden äänestäjä?

Nuorisovaalien tuloksista uutisoidaan usein näkyvästi varsinaisia vaaleja edeltävillä viikoilla. Onhan kiinnostavaa ajatella, että oppilaitosten äänestystuloksista voitaisiin päätellä jotain tulevaisuuden äänestäjistä.

Nuorisovaalien tulokset eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia. Vaaleissa äänestämiseen voi osallistua yksi luokka, nuorten ryhmä tai koko koulu. Nuorisovaaleissa ei näin voida määritellä niin kutsuttua äänioikeutettujen määrää tai äänestysprosenttia. Äänestämiseen voivat osallistua monen ikäiset nuoret, eikä tulos edusta esimerkiksi otosta vain yhdestä ikäluokasta tai vuosikurssista. Nuorisovaaleihin osallistuminen on oppilaitoksille vapaaehtoista.

Allianssi ei julkaise yksittäisten oppilaitosten vaalituloksia. Vaalipiirikohtaiset tulokset julkaistaan eduskuntavaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa, mikäli tämä ei vaaranna oppilaitosten vaalisalaisuutta. Oppilaitokset saavat kuitenkin kertoa tuloksestaan itse.

Aiheesta muualla