Vaalien historiaa

Allianssi on koordinoinut nuorisovaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorisovaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Nuorisovaalien tuloksista uutisoidaan usein näkyvästi varsinaisia vaaleja edeltävillä viikoilla. Onhan kiinnostavaa ajatella, että oppilaitosten äänestystuloksista voitaisiin päätellä jotain tulevaisuuden äänestäjistä. Mukana on vaaleista riippuen lähemmäs 100 000 lasta ja nuorta äänestämässä!

On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät nuorisovaalien tulokset ole vertailukelpoisia. Vaaleissa äänestämiseen voi osallistua yksi luokka, nuorten ryhmä tai koko koulu. Nuorisovaaleissa ei näin voida määritellä niin kutsuttua äänioikeutettujen määrää tai äänestysprosenttia. Äänestämiseen voivat osallistua monen ikäiset nuoret, eikä tulos edusta esimerkiksi otosta vain yhdestä ikäluokasta tai vuosikurssista. Nuorisovaaleihin osallistuminen on oppilaitoksille vapaaehtoista.

Allianssi ei julkaise yksittäisten oppilaitosten vaalituloksia. Vaalipiirikohtaiset tulokset julkaistaan eduskuntavaaleissa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa, mikäli tämä ei vaaranna oppilaitosten vaalisalaisuutta. Oppilaitokset saavat kuitenkin kertoa tuloksestaan itse.

Kuva Sauli Niinistöstä Nuorisovaalien haastattelussa

Presidentinvaali 2018

Presidentinvaalin 2018 yhteydessä järjestettyihin nuorisovaaleihin osallistui yli 800 oppilaitosta, joista alakouluja (luokat 1.-6.) oli 176, yläkouluja (7.-9.) 393, lukioita 207 ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia 36. Nuorten omassa presidentinvaalissa äänesti yhteensä 68 480 nuorta. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 65 397 ja hylättyjä 3 083.

Presidentinvaalissa jatkokaudelle hakeva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai nuorilta 44 963 ääntä, mikä on yli puolet hyväksytyistä äänistä. Äänet jakautuivat presidenttiehdokkaiden kesken seuraavasti:

Sauli Niinistö 44 963 (68,75 %)
Pekka Haavisto 6391 (9,77 %)
Laura Huhtasaari 4631 (7,08 %)
Paavo Väyrynen 3217 (4,92 %)
Tuula Haatainen 1985 (3,04 %)
Nils Torvalds 1754 (2,68 %)
Matti Vanhanen 1574 (2,41 %)
Merja Kyllönen 882 (1,35 %)

Tulos oli samansuuntainen kuin varsinainen vaalitulos. Presidentinvaalin varsinaiseen vaalitulokseen verrattuna nuorten äänestyksessä paremmin pärjäsivät ehdokkaat Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds. Aiemmissa nuorisovaaleissa myös vihreät ehdokkaat ja pienpuolueet ovat tyypillisesti pärjänneet hieman varsinaisten vaalien suosiota paremmin. Myös hylätyt äänet kuuluvat demokratiaan. Nuorisovaalit on hyvä paikka keskustella nuorten kanssa, mitä esimerkiksi vitsillä äänestäminen tai protestiäänen antaminen merkitsevät.

Myös aiemmissa nuorisovaaleissa mukana on ollut suuri määrä oppilaitoksia. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämiseen osallistui 453 oppilaitosta, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 630, vuoden 2012 europarlamenttivaaleissa 325 ja vuoden 2012 presidentinvaalissa 639. Kiinnostavaa on, että yhtä lailla varsinaisia vaaleja verrattaessa juuri presidentinvaali on äänestysaktiivisuuden perusteella suosituin valtakunnallinen vaali.

Kansanedustaja Tuula Haatainen Nuorisovaalien haastattelussa

Eduskuntavaalit 2015

Vuoden 2015 eduskuntavaalien Nuorisovaaleissa 630 oppiliatoksen alle 18-vuotiaat oppilaat ja opiskelijat äänestivät eduskuntavaaliehdokkaita. Näistä yläkouluja oli 385, lukioita 192 ja ammattioppilaitoksia 53. 

Nuorisovaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä oli 40,0 vuotta eli nuorempi kuin varsinaisissa vaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä, joka oli 52 vuotta. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita Nuorisovaaleissa pääsi läpi 47. Nuorimmat läpimenneet ehdokkaat olivat 18-vuotiaat Miro Pulliainen (pir.) ja Samuli Mattila (kesk.), vanhin läpimennyt ehdokas oli 69-vuotias Pekka Puska (kesk.).