Viisi väitettä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä - tiedolla tukea sateenkaarinuorten kohtaamiseen

23.05.2019
AnnaE
Iloisia nuoria kääriytyneenä sateenkaarilippuihin

Oletko kohdannut hämmentäviä kommentteja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä? Meneekö kielesi solmuun, kun yrität miettiä, mitä aiheesta sanoa? Hlbtiq, intersukupuolisuus, sukupuolen moninaisuus - tuttuja termejä vai vielä vähän merkitykset hakusessa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt törmäävät heihin kohdistuviin ennakkoluuloihin päivittäin. Valitettavan usein ennakkoluulot perustuvat virheellisiin väittämiin tai asioihin, joista ei uskalleta puhua ääneen. Sateenkaarinuorten kohtaaminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen nuorisotyössä onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta nuorisotyö mahdollistaa turvallisen ympäristön jokaiselle nuorelle.

Kokosimme muutaman yleisen virheellisen väittämän, joilla pääsee alkuun moninaisemman nuorisotyön suhteen. Virheellisiin väittämiin asiantuntijatiedolla vastaa hlbtiq-teemojen parissa työskentelevä Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Telakivi. Hlbtiq-lyhenteellä viitataan sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin eli homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin/bi-ihmisiin, transihmisiin, intersukupuolisiin ja queereihin.

Väite 1: Seksuaalinen ja/tai romanttinen kiinnostus samaan sukupuoleen on tyypillinen murrosiän vaihe, joka menee ohi iän myötä.

Moni nuori pohtii seksuaalista ja romanttista suuntautumistaan, käy läpi ensimmäisiä seksuaalisia ja romanttisia kokemuksiaan ja etsii sanoja, joilla kuvata itseään. Tärkeintä on nuoren oikeus itsemäärittelyyn tai määrittelemättä jättämiseen.  Ammattilaisen tulee tukea nuoren pohdintoja ja antaa tilaa kaikenlaisille määrittelyille. Seksuaalinen suuntautuminen pysyy useimmilla ihmisillä samana koko elämän, mutta se voi myös olla joustava ja muuttua elämänkaaren eri vaiheissa. Itsemäärittely voi muuttua esimerkiksi sen myötä, että itsetuntemus syvenee tai nuori löytää uusia sanoja identiteetilleen ja kokemuksilleen. Samaan sukupuoleen kohdistuvan kiinnostuksen pitäminen vaiheena perustuu heteronormiin eli ajatukseen siitä, että heterous on luonnollista ja arvokkaampaa kuin muut seksuaaliset suuntautumiset.

Väite 2: Nuoria tulee kannustaa sosiaalisesti hyväksyttyyn, normien mukaiseen sukupuolen ilmaisuun, jotta heitä ei kiusattaisi koulussa tai muissa yhteisöissä.

Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan erilaisia ilmaisun tapoja, jotka ovat kulttuurissamme sukupuolittuneita. Sukupuolen ilmaisu sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta. Näitä ilmaisun tapoja, jotka ovat kulttuurissamme sukupuolittuneita, ovat esimerkiksi vaatetus, muu ulkonäkö, puhetyyli, ilmeet ja eleet. Tutkimusten perusteella nuoren hyvinvointia tukee vapaus ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Syrjintä sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Nuoren sukupuolen ilmaisun rajoittamisen sijaan ammattilaisilla on velvollisuus ennaltaehkäistä sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvaa syrjintää ja puuttua siihen sekä ohjata nuorten yhteisöjä hyväksymään moninaisuus.

Väite 3: Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta puhuminen hämmentää nuoria.

Kaikilla nuorilla on oikeus heidän hyvinvointiaan tukevaan tietoon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Oikean ja ajantasaisen tiedon puute pitää sateenkaari-ihmiset näkymättömissä, lisää nuoren hämmennystä ja kokemusta toiseudesta tai jopa siitä, että omaksi koettua identiteettiä ei ole olemassa. Suomen tasa-arvolaki ja opetussuunnitelma tunnistavat ja tunnustavat sukupuolen moninaisuuden eli muun muassa sen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Asiallinen tieto ennaltaehkäisee syrjintää, ja moninaisuuden näkyväksi tekeminen edistää kaikkien oikeutta olla oma itsensä.

Euroopassa on osassa valtioita pyritty rajoittamaan lasten pääsyä tietoon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Argumentin on kuitenkin kumonnut muun muassa Euroopan neuvoston perustuslakiasioiden asiantuntijaelin Venetsian komissio. Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan asiallinen tieto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä vaikuttaisi haitallisesti lapsiin, päinvastoin asiallinen tieto on lapsen edun mukaista, kuten YK:n erityisraportoija oikeudesta opetukseen on linjannut. Myös lapsen oikeuksien komitea on katsonut, että tiedon puute on vastoin sopimuksen linjauksia.

Väite 4: Intersukupuolisuus tarkoittaa samaa asiaa kuin muunsukupuolisuus.

Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Osalle intersukupuolisuus on vain omaan kehoon liittyvä ominaisuus, osalle taas sukupuoleen liittyvä asia. Intersukupuolinen voi olla sukupuoli-identiteetiltään esimerkiksi mies, nainen, muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen. Noin 1,7% ihmisistä on intersukupuolisia. Intersukupuolisten ihmisten määrä riippuu siitä mitä intersukupuolisuuden muotoja lukuun lasketaan mukaan.

Väite 5: Sukupuolen moninaisuus koskettaa ainoastaan sukupuolivähemmistöjä.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt.

Haluatko oppia enemmän? Asiantuntemusta ja selkeää tietoa löydät lisää esimerkiksi Setan nuorten sivuilta, Transtukipisteeltä ja Trasekilta. Lisäksi Seta on tuottanut materiaaleja hlbtiq-teemojen käsittelyyn nuorisotyössä.

nuorisotyö yhdenvertaisuus