Periaatelinjauksia nuorisolautakunta-asiaan: Nuorisolautakunnat takaisin

04.04.2000
Allianssinlogo turkoosilla pohjalla

 

Saatteeksi 
Ensi syksynä järjestetään kunnallisvaalit. Nuorisojärjestöjen on nyt helppo nostaa vaaliteemoiksi nuorten asema, nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja nuorten osallisuus kunnalliseen päätöksentekoon. 

Periaatelinjauksia nuorisolautakunta-asiaan 
Nuorisolautakunnat takaisin
 

Kunnan toteuttamalla nuorisotyöllä tarkoitetaan "sitä työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle" (Nuorisotyölaki 2§). Nuorten elinoloilla tarkoitetaan laajasti ymmärtäen kaikkea sitä, jolla vaikutetaan nuorten elämään ja hyvinvointiin. Näin ollen kuntatasolla nuorisotyö kattaa mm. asuntoasiat (kaavoituspolitiikan), koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipuolen asiat ja toimeentuloon liittyvät asiat. 

Nuorten elinolojen todellinen seuranta vaatii poikkihallinnollista (nyk. verkostomaista) yhteistyötä, selvitys- ja tutkimustyötä nuorten tilanteesta. Hyvänä toimintamallina voidaan pitää valtionhallinnon tasolla toteutettu Nuorisoasiain neuvottelukunnan kokoamismallia, jossa yhdistyvät nuorisoalan tietous ja osaaminen sekä keskeisten nuorten elinoloja hoitavien viranomaisten asiantuntemus. Elinolojen parantamisessa taas nuorten itsensä määrittelemät painopisteet, nuorten oma osallisuus päätöksentekoon ja työn pitkäjännitteisyys (ohjelmallinen ote projektien sijaan) ovat avainsanoja. Tätä työtä varten erillinen nuorisolautakunta on tarpeen. 

Allianssi omasta näkökulmastaan katsoen ja laajan nuorisotyön kokemuksen omaavana suosittelee lämpimästi kunnille nuorisolautakuntien perustamista. Allianssi on varautunut omalta osaltaan vastaamaan koulutushaasteeseen lautakuntien jäsenten, nuorisotyöntekijöiden ja muunkin hallinnon osalta. 

Kunnallinen demokratia 

Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan toimintaympäristöön konkreettisella tasolla on kiinni kunnallisen demokratian onnistumisesta. Erityisesti nuorten aktiivisuutta oman asuinalueen, oman kunnan, kehittämiseen on pidetty vähäisenä. 

Kunnallisen demokratian perusteeseiksi pitää ymmärtää: 

* päätöksenteko vietävä sinne, mihin asia liittyy (läheisyysperiaate) 
* kansalaisen on voitava tietää, missä päätöksenteko tapahtuu (läpinäkyvyysperiaate) 
* kansalaisen on voitava vaikuttaa itseensä liittyviin asioihin, asianomaisia on kuultava (osallisuusperiaate) 

Nuorisotyölain kirjaus ja miten sitä parhaiten voisi toteuttaa 

Kunnan toteuttamalla nuorisotyöllä tarkoitetaan "sitä työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle" (Nuorisotyölaki 2§). Mitä sitten on kunnan nuorisotyö, joka voisi toteuttaa sitten myös em. kunnallisen demokratian perusteesejä? 

Läheisyysperiaatteen mukaisesti nuorten (nuorisoryhmien, nuorisojärjestöjen, nuorisotyöntekijöiden) pitää päättää nuorisotoimintaan liittyvistä asioista (nuorten kansalaistoimintaa, joka edistää nuoren kasvua ja kansalaisvalmiuksia, kuten laki sanoo). Perinteisesti tällä on ymmärretty resurssien luomista ja jakamista. Osallisuushankkeet ovat antaneet hyviä kokemuksia myös muunlaisesta nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia edistävät toiminnasta, johon kunnat antavat mahdollisuuksia. Tätä työtä tukemaan on saatava "virallinen elin", jonka mielenkiinto ja halu nuorisotyöhön on ensisijaista. 

Läpinäkyvyysperiaatteen mukaisesti nuorten, nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden pitää tietää, missä nuoria koskevia päätöksiä tehdään ja miksi. Se on ainoa oikea tapa ymmärtää se, miten asioihin voisi vaikuttaa. Ja tässä "nuorten edustukset" tai oma lausuntoja antavat lautakunta ei ole poissuljettu mahdollisuus. 

Osallisuusperiaatteen mukaan on nuorilla oltava paikka, jossa he voivat joko suoraan tai edes edustajiensa välityksellä lausua ja kirjata näkemyksensä viime kädessä asian päättävien tietoon. Osallisuuden tärkeä piirre on myös siinä, että mitä enemmän porukkaa pääsee todellisuudessa itse päättämään asiasta, sitä sitoutuneempia he ovat myös sen toteuttamiseen ja sen puolesta puhumiseen. Nuorisotoiminta (tässä nuorisojärjestöt) on sidottava osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista - oli kyse sitten oppilaskunnista, partiolippukunnista tai poliittisista nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöistä. 

Nuorisolautakuntien asema ja tehtävät 

Edellytyksenä pitää olla se, että nuorisolautakunta pääsee päättämään asioista, ei vain toteamaan tai ideoimaan. Nuorisolautakunnille pitää määritellä nuorisopolitiikan (nuorten asemaa koskevan päätöksenteon) koordinaation tehtäviä - siis yli hallintokuntien / ministeriöiden tapahtuvaa asioiden hoitoa. Koordinaatiota voisi jopa vahvistaa "veto-oikeudella" nuorisokysymyksissä, tai edes lausuntopyyntövelvollisuudella ennen päätöksentekoa. 

Näkökulmana on oltava (perusteluissa) 

* nuorten omat näkemykset esille 
* nuorten omien yhteisöjen (järjestöjen jne.) osallisuus (osallistuminen ja sitoutuminen) 
* nuorten opettaminen kunnalliseen päätöksentekoon (niin hyvässä kuin pahassa) 
* demokratian laajentaminen virkamiespäätöksenteosta luottamusmiespäätöksentekoon 

Nuorisolautakunnan tehtäviä ovat nuorten elinolojen parantaminen sen laajassa mielessä (kunnan työllisyyspolitiikka, koulutuspolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka, asuntopolitiikka, kaavoituspolitiikka jne.) ja nuorten kansalaistoiminnan tukeminen (taloudelliset resurssit, nuorisotyön yhteensovittaminen, päätöksenteon läpinäkyvyyden turvaaminen). Näiden lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotyöntekijöiden työn tukeminen olisivat nuorisolautakuntien esityslistojen vakioasiat.