Osallistumisen esteitä voisi Invalidiliiton mukaan purkaa nuorisotyössä paremminkin

13.12.2019
JoonaA
Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Saarimaa
Järjestöasiantuntija Sanna Saarimaan mukaan liikkumis- ja toimimisesteiden huomioimisesta löytyy parantamisen varaa. 

Tänä vuonna julkaistun Invalidiliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Liikkumisrajoitteiset nuoret Suomessa -tutkimuksen mukaan liikkumisrajoitteisista pojista 8 prosentilla ja tytöistä 10 prosentilla oli korkea riski syrjäytyä. Vastaavat luvut muilla nuorilla ovat kaksi ja yksi prosenttia.  

Yksi merkittävä tekijä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on harrastus, joka parhaimmillaan tarjoaa mielekästä tekemistä, hyviä ystäviä ja onnistumisen kokemuksia. Siksi olisikin tärkeää, että erilaiset tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet ovat oikeasti avoimia kaikenlaisille nuorille. Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Saarimaan kertoo, että vaikka erilaisia liikkumis- ja toimimisesteitä huomioidaankin nykyään paremmin, on parantamisen varaa vielä monen asian suhteen.  

Esteettömyys osallistumisen mahdollistajana

“Esimerkiksi monestikaan ei hoksata järjestää tapahtumia esteettömissä tiloissa. Ja vaikka tapahtumatila olisikin esteetön, siitä ei muisteta tiedottaa”, Saarimaa mainitsee. 

Tilan esteettömyydestä tai esteellisyydestä tiedottaminen on hänen mukaansa erityisen tärkeää, koska muuten nuori, jolla on vaikka jokin apuväline käytössä, saattaa jättää osallistumatta muuten mielenkiintoiseen tapahtumaan tiedonpuutteen vuoksi. 

“Se vaatii aika paljon rohkeutta nuorilta ylipäätään lähteä uudenlaiseen toimintaan mukaan ja ehkä jopa vielä enemmän, jos elää jonkun liikkumis- tai toimimisesteen kanssa”, Saarimaa sanoo. 

Jos ei osallistumista pohtiessa löydä tietoa siitä, pääseekö siellä käymään invavessassa tai pääseekö edes tapahtumapaikalle sisään, voi näiden asioiden kysymisellä olla korkea kynnys. Osaltaan esteettömyyttä tukee myös se, että asioista tiedotetaan selkeästi ja että tiedot ovat helposti vaikkapa nettisivuilta löydettävissä.

Ihmisen, jolla ei ole vammaa, näkökulmasta kaikkien esteiden huomioon ottaminen ei aina ole helppoa, minkä vuoksi Invalidiliitto onkin koonnut erilaisille tiloille esteettömyys-tarkastuslistoja, joiden avulla voi tarkastella oman tilansa esteettömyyttä. Esteettömyyteen liittyen Invalidiliitto tarjoaa myös erilaisia webinaareja ja säännöllisesti myös verkkokursseja. Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen sivuille on puolestaan kerätty hyviä videoita, tietoa ja vinkkilistoja esimerkiksi tapahtuman tai vaikkapa luontotapahtuman järjestäjille esteettömyyden huomioimiseksi.

Jos kyseessä on maksullinen tapahtuma, on esteettömyyden lisäksi Saarimaan mukaan tärkeää tiedottaa etukäteen myös siitä, pääseekö esimerkiksi avustaja maksutta paikalle, vai pitääkö nuoren maksaa myös avustajan pääsymaksu. 

“Selkeän viestinnän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Myös se voi olla hyvä sanoa ihan ääneen, että kaikenlaiset nuoret ovat tervetulleita. Ihan sen korostaminen, vaikka se tuntuisikin itsestäänselvyydeltä, saattaa rohkaista jonkun osallistumaan“, Saarimaa vielä lisää. 

Hän myös muistuttaa, että nuoret, joilla jotain vammoja on, ovat omien rajoitteidensa asiantuntijoita: jos jokin asia herättää kysymyksiä, kannattaa niitä rohkeasti kysyä. Kaikkiin esteisiin tapahtumanjärjestäjäkään ei voi Saarimaan mukaan kuitenkaan vaikuttaa.

“Esimerkiksi kysymykset siitä, löytääkö vammainen nuori henkilökohtaista avustajaa tapahtumaan tai että riittävätkö kuljetuspalvelumatkat, joita myönnetään aina tietty määrä kuukaudessa.”

Kuva vaihtoehtoisesta reitistä pyörätuolille

Melkein yhtä tärkeää kuin esteettömyyden varmistamisen on siitä viestiminen. Kuvituskuva.

Stoppi kiusaamiselle ja syrjinnälle

THL:n aikaisemmin mainitun tutkimuksen mukaan 46 prosenttia liikkumisrajoitteisista nuorista kiusataan koulussa. Vastaava luku muilla nuorilla on 18 prosenttia. 

“Tämän takia onkin ekstratärkeää miettiä, miten nuoret, joilla on jokin vamma, voisivat kokea olonsa mahdollisimman tervetulleeksi”, Saarimaa toteaa. 

Hän kehottaa myös pohtimaan jo etukäteen, miten kiusaamistilanteet voitaisiin välttää tai miten niihin puututaan. Saarimaa kuitenkin korostaa, ettei nuoreen, jolla on jokin vamma, tarvitse kuitenkaan suhtautua mitenkään eri tavalla kuin muihin nuoriin. 

“Monesti on vielä tilanteita, ettei palveluita oikein uskalleta yhdistää, vaan on erikseen toimintaa nuorille, joilla on jotain rajoitteita ja sitten muille nuorille toista toimintaa. Olisi kuitenkin kaikkien etu, että sama toiminta olisi suunnattu ihan kaikille nuorille”, hän sanoo. 

nuorisotyö

Aiheesta lisää