Nuorten hyvinvointi on samaan aikaan parantunut ja polarisoitunut

02.04.2020
SallaM
Kuvassa piirrettyjä hahmoja, joista näkyy kasvot. Keskellä oranssi pallo, jonka sisällä valkoinen teksti: Mitä kuuluu nuorille?

Mitä kuuluu nuorille? -podcastin viidennessä jaksossa syvennymme hyvinvoinnin ja jaksamisen teemoihin. 

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen ja opettaja Hanna-Leena Mattila sekä lääketieteen tohtori, koululääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta keskustelevat jaksossa muun muassa sote-uudistuksesta, nuorten ilmastoahdistuksesta sekä kuntien roolista nuorten hyvinvoinnin mahdollistajana vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikaisen kanssa. 

EU-osiossa kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija Janika Takatalo haastattelee mep Alviina Alametsää (vihr.) Euroopan unionin terveyteen ja etenkin mielenterveyteen liittyvistä toimista. Millaisin keinoin vahvistamme nuorten kokemaa hyvinvointia?

Kouluterveyskyselyiden mukaan suomalaisten nuorten hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti koko 2000-luvun ajan: vanhempien ja nuorten väliset suhteet ovat aikaisempaa parempia, nuorten koettu hyvinvointi on lisääntynyt, suurella osalla nuorista on merkityksellisiä ystävyyssuhteita ja mahdollisuus harrastaa mieleisiä asioita vapaa-ajalla. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittavissa pieni joukko nuoria, joilla on jo nuorella hyvinvointiin liittyviä ongelmia.

Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten terveyshaitoista ja ne ovat myös merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. Tyypillisesti mielenterveyden häiriöt alkavat juuri nuoruusiässä, eli ikävuosien 13-22 välillä.

Marke Hietanen-Peltola näkee yhdeksi suomalaisen järjestelmän onnistumiseksi kolmiportaisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen, jossa huomioidaan lasten ja nuorten oma persoonallinen tapa oppia. 

“Samalla sekä hyvinvointi että pahoinvointi on polarisoituneet. Niiden perheiden lapsilla, joiden sosioekonominen tilanne on heikko, on suurempi todennäköisyys monenlaisiin pulmiin ja he tarvitsevat enemmän tukea”, Hietanen-Peltola muistuttaa.

Nuorten ilmastoahdistus on molempien keskustelijoiden mielestä vakavasti otettava mielenterveyden riski.

“Aikuisten tulee ottaa ilmastoahdistus vakavasti. Päättäjien ja aikuisten kannattaisi pyrkiä aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa ja siten helpottamaan asiaa. Siitä on kyse osallisuudessakin. Lapset ja nuoret otetaan mukaan ja heillä on tunne, että he pystyvät vaikuttamaan omaan elämäänsä”, sanoo Mattila.

Sote-uudistuksesta tuskin on löydettävissä nopeasti apua lasten ja nuorten mielenterveyden palveluihin. Pulaa on niin koulupsykologeista kuin muistakin mielen ammattilaisista. Nuoret tarvitsisivat apua varhain.

“Pitää lähteä liikkeelle sieltä missä lapset ja nuoret ovat, siis koulusta. Opiskeluhuolto on hyvä järjestelmä, se on vähän meidän kansallinen innovaatio, joka ei ole vielä päässyt käyttämään niitä mahdollisuuksia, joita siinä on. Tätä kehittämällä voidaan saada se yksi luukku”, ehdottaa Hietanen-Peltola.

Mielenterveys ja ennaltaehkäisy yhä vahvemmin myös EU:n agendalle

Suomen nuorimman mepin ja entisen Mielenterveyspoolin projektipäällikön, Alviinan Alametsän, mukaan EU:n terveyspolitiikassa tulisi painottaa yhä enemmän ennaltaehkäisyä sekä mielenterveyttä.

“EU:n terveysstrategiassa olisi hyvä painottaa ensi kaudella ennaltaehkäisyä. Sitä, että terveyden ongelmat eivät ehdi kasvaa liian suuriksi ja kaikki saisivat avun silloin kun sitä tarvitsee” Alametsä sanoo.

Alametsä myös painottaa, että EU:n olisi hyvä varmistaa sujuvat hoitoketjut eri maiden välillä, jos nuori haluaa vaikkapa vaihtoon.

“Jos ihmisellä on ollut vaikka masennuksen hoidossa joku kontakti täällä Suomessa, voi olla pelottavaa lähteä ulkomaille. Millä tavoin EU tukee sitä, että liikkuvuutta ei estä erilaiset terveyden ongelmat?”, pohtii Alametsä.

Työturvallisuuteen liittyen Alametsä nostaa hyvän esimerkin nykyajan tietotyöläisistä, joita tulisi myös suojella.

“Kun vaikkapa rakennustyömaalle mennään, EU:n ja Suomen normit takaavat kypärät päähän. Tilanne ei ole kuitenkaan näin selvä asiantuntijatyötä tekevillä, joista moni stressaantuu ja uupuu. EU:lla tulisi olla käytännön ratkaisuja työkyvyn ylläpitämiseen”, päättää Alametsä.
 

Mitä kuuluu nuorille? on Allianssin podcast-sarja, jossa pureudutaan ajankohtaisiin nuorisoalaa puhuttaviin teemoihin mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Kuuden jakson podcast-sarjan uusi jakso ilmestyy jatkossa torstaiaamuisin. 

Mitä kuuluu nuorille? tehtiin osaksi Allianssin tavoiteohjelman päivittämisprojektia, sillä halusimme pureutua ohjelman eri teemojen tilannekuviin kiinnostavalla tavalla. Kuuntele siis jaksot ja osallistu tavoiteohjelman päivittämiseen vastaamalla tähän kyselyyn viimeistään 22.4.2020. Lomakkeella keräämme ehdotuksia, toiveita ja tarpeita tavoiteohjelman sisällön päivittämisestä. Voit jättää ajatuksesi yksityishenkilönä tai jonkin ryhmän – esimerkiksi jäsenjärjestön hallituksen tai muun nuorisoalan toimijan – puolesta.
 

Lisätietoja
Katja Asikainen, kotimaan vaikuttamisen asiantuntija
katja.asikainen@alli.fi

Janika Takatalo, kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija 
janika.takatalo@alli.fi 

 

tavoiteohjelma vaikuttaminen edunvalvonta hyvinvointi mielenterveys Mitä kuuluu nuorille?