Nuorisobarometri 2020: Nuoret luottavat palveluihin - tutkimus nostaa esille eriarvoisuuden palveluissa

24.03.2021
SallaM
Kolme nuorta kävelee ja samalla kääntyvät kameraan päin.

Vuoden 2020 Nuorisobarometrissa on tutkittu 15-29-vuotiaiden nuorten kokemuksia palveluista. Nuorilta kysyttiin palveluiden käyttämisestä ja riittävyydestä sekä nuorten kokemasta kohtelusta palveluissa. Barometrin puhelinhaastattelut toteutettiin ennen koronapandemiaa. Valtion nuorisoneuvosto julkaisee Nuorisobarometria yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa.

Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 -tutkimus osoittaa, että nuorten palvelukokemukset ovat yleisesti myönteisiä, mutta palveluiden toiminnassa ja asiakaslähtöisyydessä on puutteita. Huolestuttava tulos on, että vähemmistöihin kuuluvat ja haavoittuvassa asemassa olevat nuoret raportoivat muita enemmän syrjintäkokemuksista ja haasteista päästä palveluiden piiriin. 

Nuoret käyttävät eniten terveydenhuollon palveluita

Vuoden 2020 Nuorisobarometrissa selvitettiin, kuinka paljon nuoret käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita sekä nuorisotyön palveluita ja TE-palveluita. Eniten viimeisen vuoden aikana nuoret kertoivat käyttäneensä terveydenhuollon palveluita sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Mielenterveyspalveluita oli hyödyntänyt 14 % vastanneista. 

Noin joka kymmenes nuorista kertoo, että heillä on jokin mielenterveysongelma. Työttömistä nuorista joka neljäs ja vailla tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevista peräti 40 % raportoi mielenterveysongelmista. Myös muut terveysongelmat ovat yleisempiä nuorilla, jotka ovat matalasti koulutettuja tai ilman työpaikkaa.

Enemmistö Nuorisobarometriin vastanneista nuorista (84 %) koki mielenterveyspalvelujen tarjonnan riittäväksi, kun puolestaan riittämättömäksi palvelut arvioi 14 % vastaajista. Mielenterveyspalveluissa useampi kuin joka neljäs nuori arvioi joutuneensa selvittämään tilannettaan useammalle työntekijälle tai moneen kertaan. 

Graafi, jossa esitetään nuorten käyttämät palvelut. Niiden osuus, jotka ovat kertoneet käyttävänsä palvelua viimeisten 12 kuukauden aikana.

Enemmistö nuorista hyödyntää asuinpaikkakuntansa liikunta-, harrastus- ja kulttuuripalveluja ainakin satunnaisesti. Eniten harrastetaan omaehtoisesti sekä käytetään liikunta- ja urheilumahdollisuuksia, kuten uimahalleja ja urheilukenttiä. 71 % nuorista käyttää vähintään joskus kirjastoa.

Kaikista vertailuissa olleista palveluista huonoimman arvion saivat rahapeliongelmien avun ja velkaneuvonnan riittämättömyys, joita joka viides nuori piti vähintään melko riittämättöminä. Vain 58 % velkaneuvontaa tarvinneista nuorista olivat käyttäneet palvelua. 

Itseensä kohdistuvaa syrjintää tai ennakkoluuloja joko yhdessä tai useammassa kuin yhdessä palvelussa on kokenut 7 % nuorista. Vähemmistöön kuuluminen lisää syrjintäriskiä selvästi, varsinkin niillä nuorilla, jotka kokevat kuuluvansa useampaan kuin yhteen vähemmistöön. Useampaan kuin yhteen vähemmistöön kuuluvista nuorista 16 % raportoi syrjinnän kokemuksista palveluissa. Syrjintäriski on selkeästi koholla myös niillä nuorilla, joilla on lastensuojelukokemuksia.

Rahanpuute vaikuttaa harrastusmahdollisuuksiin

Merkittävänä tutkimustuloksena Nuorisobarometrissa nousee esille nuorten taloudellisen tilanteen vaikutus harrastusmahdollisuuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. 35 % nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia ja heikko taloudellinen tilanne on johtanut joka neljännen nuoren harrastuksen lopettamiseen. Joka kymmenes nuori on joutunut joskus kiusatuksi rahanpuutteen takia. 

Nuorten sosiaalinen luottamus on heikentynyt

Pohjoismaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarina on pidetty sitä, kuinka paljon ihmiset kokevat luottamusta toisaalta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toisaalta toisiin ihmisiin. Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus instituutioihin on vahvistunut, kun taas luottamus kanssaihmisiin on heikentynyt.

Palvelujen kohdalla nuorilla on vahvin luotto siihen, että he saavat kiireellistä hoitoa äkilliseen vakavaan sairauteen. Heikointa luottamus avunsaantiin on suhteessa kotipalveluihin vanhempana, asumiseen ja rahapeliongelmiin, mutta myös näiden kohdalla enemmistö on ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että apua saa tarvittaessa.

Yleinen sosiaalinen luottamus on puolestaan heikentynyt. Kaikista nuorista 14 % hyväksyi väitteen “on paras olla luottamatta keneenkään”. Viimeisimmän viiden vuoden aikana jyrkimmin on heikentynyt poikien, erityisesti nuorimpien poikien luottamus. Tyttöjen luottamus kohenee iän karttuessa, mutta pojilla kyynisyys lisääntyy 30 ikävuoden lähestyessä.
 

Tutustu Nuorisobarometriin: Päivi Berg & Sami Myllyniemi (toim.) Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020

 

nuorisobarometri nuorisotieto