Nuoria vaikuttajia hiljennetään vihapuheella – ja tähän halutaan vihdoin muutos

11.02.2021
VirvaV
Nuoret seisovat eduskuntatalon portailla ilmastolakossa.

Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä laittoman uhkauksen viemisestä julkisen syytteen alaiseksi silloin, kun uhkailu kohdistuu henkilöön tämän työtehtävän tai luottamustoimen vuoksi. Lausuimme eduskunnan lakivaliokunnalle siitä, kuinka lakimuutos on tarpeellinen, mutta se ei ole yksinään riittävä toimi turvaamaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista.

Nuoriin kohdistuu muuta väestöä enemmän vihapuhetta. Tilastokeskuksen (2020) mukaan 16-24-vuotiaista nuorista peräti 64 % on nähnyt sosiaalisessa mediassa vihamielisiä viestejä, joilla hyökätään ihmisryhmiä ja henkilöitä vastaan. 16 % nuorista on joutunut internetissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi ja nuoriin kohdistuva häirintä on yleisempää verrattuna muihin ikäryhmiin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä rikoslain muuttamisesta niin, että jatkossa laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön työtehtävän tai luottamustoimen vuoksi. Lakimuutoksella halutaan suojata entistä tehokkaammin vihapuheelta ja uhkauksilta esimerkiksi kansanedustajia, kunnanvaltuutettuja, tuomareita ja toimittajia. Toisin sanoen tavoite on turvata demokratian ja sananvapauden toimintaa Suomessa.

Kysymykseksi on noussut nuorten vaikuttajien asema uudistuksessa.

“Nuoriin vaikuttajiin kohdistuu paljon häirintää, vihapuhetta ja maalittamista sosiaalisessa mediassa. Henkilöön kohdistuvat laittomat uhkaukset ovat vain jäävuoren huippu”, kommentoi osallisuusasiantuntija Virva Viljanen.

Nuoret vaikuttajat toimivat moninaisissa rooleissa yhteiskunnassa. Laittomia uhkauksia kohdistuu esimerkiksi nuorisojärjestöjen luottamustoimijoihin, kuten yhdistyksen hallituksen jäseniin. Henkilöön kohdistuva häirintä voi jatkua luottamustehtävän päätyttyäkin ja vaikutukset kauaskantoisia henkilön hyvinvoinnille. 

Toisaalta erityisesti sosiaalisen median alustoilla toimivat nuoret vaikuttajat voivat olla hyvinkin merkittäviä yhteiskunnallisia äänenkannattajia. Näillä nuorilla ei ole välttämättä virallista työnantajaa tai luottamustoimea, johon tukeutua uhkailutilanteissa. 

“Olemme kohdanneet nuorisoalalla erityisesti nuoriin ilmastovaikuttajiin kohdistuvaa vihapuhetta. Ongelmana on, että nuori jää usein yksin kommenttivyöryn kanssa. Nuorella ei välttämättä ole taustatahoa tai työnantajaa tukenaan tai maalittaminen jatkuu vielä luottamustoimen loputtuakin. Meillä pitäisi olla enemmän työkaluja tarjota tukea ja turvaa nuorille, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskunnassa”, Viljanen sanoo.

Vihapuhe saa nuoret jättäytymään yhteiskunnallisen toiminnan ulkopuolelle.

Valtioneuvoston julkaiseman Viha vallassa -tutkimuksen (2019) mukaan vihapuhe on vaikuttanut nuorten kuntapäättäjien haluun esiintyä julkisesti ja osallistua julkiseen keskusteluun. Häirintää kohdistuu myös ehdokkaisiin, jotka vasta hakeutuvat luottamustehtävään. Ajatuspaja Alkion teettämässä kyselytutkimuksessa (2020) 15-29-vuotiaat nuoret nimesivät yleisimmäksi esteeksi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai päätöksentekoon sen, ettei nuori halua olla julkisesti esillä eikä muiden arvosteltavana. Tätä mieltä oli 46 % niistä nuorista, jotka eivät kokeneet osallistuvansa yhteiskunnallisesti.

Erityisen paljon vihapuhetta kohdistuu nuoriin naisiin ja vähemmistöihin kuuluviin nuoriin. Plan International Suomen syksyllä 2020 julkaisemassa raportissa Free to be online? – Tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia verkkohäirinnästä Suomessa osoitetaan, että 15-24-vuotiaista tytöistä ja naisista yli 40 % on kokenut verkossa häirintää ja vielä muita enemmän häirintäkokemuksia oli vähemmistöihin kuuluvilla naisilla, kuten maahan muuttaneilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla. 

“Lakimuutoksen jälkeenkin nuoren pitää usein itsenäisesti kantaa vastuu rikoksen esiin tuomisesta ja rikosilmoituksen tekemisestä. Kynnys siihen, että rikoksesta nostettaisiin syyte ja tekijät saisivat tuomion on edelleen liian korkea”, arvioi Viljanen.

“On aikuisten ja niin myös lainsäätäjien velvollisuus suojella nuoria vihapuheelta. Tarvitaan sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että lisää osaamista ja resursseja puuttua vihapuheeseen ilmiönä. Lopulta kyse on sananvapauden suojelusta.”

 

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä:

lausunto Vihapuhe maalittaminen laiton uhkaus nuoret vaikuttajat lakivaliokunta eduskunta