Monet eri ryhmiin kuuluvat nuoret kokevat syrjintää, mutta tunnistetaanko sitä tarpeeksi koulussa, nuorisotyössä tai sosiaali- ja terveyspalveluissa?

23.03.2020
SallaM
Kuvassa piirrettyjä hahmoja, joista näkyy kasvot. Keskellä oranssi pallo, jonka sisällä valkoinen teksti: Mitä kuuluu nuorille?

Mitä kuuluu nuorille? -podcastin kolmannessa jaksossa syvennytään yhdenvertaisuuden kysymyksiin nuorten näkökulmasta. Miten syrjintä tuottaa hyvinvointieroja? Eriarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden suuriin kysymyksiin vastaavat THL:n Shadia Rask, Ihmisoikeusliiton Aija Salo ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston Matti Jutila asiantuntijamme Laura Heinosen vetämässä keskustelussa. Eurooppa-katsauksessa keskustellaan yhdenvertaisuudesta ja nuorten oikeuksista EU-tasolla. Studiossa Allianssin vaikuttamisen asiantuntijan Janika Takatalon haastattelussa YFJ:n hallituksen jäsen Silja Markkula.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella esimerkiksi toimintakyky, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen vaikuttavat merkittävällä tavalla nuorten hyvinvointiin ja ovat yhteydessä yksinäisyyden ja syrjinnän kokemuksiin. Transsukupuolisista nuorista jopa 80 prosenttia on kokenut jonkinlaista häirintää.

Monet eri ryhmiin kuuluvat nuoret kokevat syrjintää, mutta tunnistetaanko sitä tarpeeksi koulussa, nuorisotyössä tai sosiaali- ja terveyspalveluissa?

“Iso osa syrjinnästä jää tunnistamatta ja raportoimatta, siihen vaikuttaa hyvin monenlaiset tekijät. Toisaalta on niin, että jos esimerkiksi nimittelyn ja huutelun kokeminen on hyvin arkipäiväistä, niin siihen hyvin helposti tottuu ja turtuu”, kertoo Shadia Rask.

“On tosi monentasoisia syrjimisen kokemuksia, monet niistä liittyy ulos jäämiseen ja ulkopuolisuuteen, siihen että nuori, joka kuuluu esimerkiksi sukupuolivähemmistöön, ei löydä samaistumisen kohteita oppikirjoista ja populaarikulttuurista, siitä tavasta jolla hänen ympärillään puhutaan esimerkiksi sukupuolesta tai ihmissuhteista”, Aija Salo kuvaa.

Syrjinnällä tiedetään olevan monenlaisia kielteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Mitä nuorisoalalla pitäisi tehdä nuorten yhdenvertaisuuden eteen?

“Tärkeää olisi tietoisuus oikeusturvakeinoista eli siitä, mitä voidaan tehdä, jos joku nuori kertoo nuorisotyöntekijälle, että millaista syrjintää hän on kokenut esimerikiksi koulussa, julkisessa tilassa tai jossain palvelussa, että nuorisotyöntekijä tietäisi, mistä voi saada apua ja tukea tällaisissa tapauksissa. Nuoret ovat yhdenvertaisuusvaltuutettuun harvoin yhteydessä, yleensä yhteydessä ovat nuoren vanhemmat”, Matti Jutila sanoo.

Päättäjiltä keskustelijat odottavat muun muassa muutoksia translakiin, vahvempaa yhdenvertaisuussuunnittelun valvontaa ja nuorten kuuntelemista.

“Meidän tulee suhtautua vakavasti niihin huolen aiheisiin, mitä nuorilla on” , sanoo Shadia Rask. “Hallitusohjelmaan kirjattu rasismin ja syrjinnän vastainen tomintaohjelma on yksi tärkeä keino, jolla voidaan vaikuttaa ja edistää myös nuorten yhdenvertaisuutta ja vaikuttaa asiaan, mikä nuoria huolettaa ja mihin nuoret haluaa, että me puututaan ja se on rasismi.”

Kuuntele koko jakso täältä.
 

Mitä kuuluu nuorille? on Allianssin podcast-sarja, jossa pureudutaan ajankohtaisiin nuorisoalaa puhuttaviin teemoihin mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Seitsemän jakson podcast-sarjan uusi jakso ilmestyy torstaiaamuisin. 

Mitä kuuluu nuorille? tehtiin osaksi Allianssin tavoiteohjelman päivittämisprojektia, sillä halusimme pureutua ohjelman eri teemojen tilannekuviin kiinnostavalla tavalla. Kuuntele siis jaksot ja osallistu tavoiteohjelman päivittämiseen vastaamalla tähän kyselyyn viimeistään 22.4.2020. Lomakkeella keräämme ehdotuksia, toiveita ja tarpeita tavoiteohjelman sisällön päivittämisestä. Voit jättää ajatuksesi yksityishenkilönä tai jonkin ryhmän – esimerkiksi jäsenjärjestön hallituksen tai muun nuorisoalan toimijan – puolesta.

tavoiteohjelma Mitä kuuluu nuorille? yhdenvertaisuus