Miten mielenterveysteema on esillä nuorisotyössä? Vahvistamo selvitti asiaa kyselyllä

03.10.2019
AnnaE
Kaksi tyttöä hymyilee riehakkaasti kameralle ja pitää kädestä kiinni

Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo teetti viime vuodenvaihteessa kyselyn nuorisotyön osallistujille tarkoituksenaan kartoittaa, miten mielenterveys- ja päihdeteemat ovat olleet esillä nuorisotyön eri toiminnoissa. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan ympäri Suomea vajaa 400 nuorta, joista suurin osa on 13-17-vuotiaita nuorisotiloilla ja työpajoissa kävijöitä sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita. Kyselyn tulokset julkaistaan ensi viikon Nuorisotyön viikolla moniosaisena blogisarjana. Saimme kuitenkin jo hieman etukäteen pieniä vilauksia tuloksista kyselystä vastanneelta Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n osallisuuskoordinaattori Emilia Nikkiseltä.

“Kysely on ensimmäinen laatuaan ja sen tarve lähti oikeastaan Vahvistamon omista tarpeista saada nuorten ääni paremmin kuuluviin ja ohjaamaan Vahvistamon työtä. Meillä on runsaasti tietoa nuorten hyvinvoinnista, mutta lopulta aika vähän nuorten ajatuksia Vahvistamon teemoihin liittyen.” Nikkinen pohjustaa kyselyä. 

Tuloksien viesti on selvä: mielenterveysteema kiinnostaa nuoria todella paljon. Jopa 66 % vastanneista nuorista toivoo, että aihetta käsiteltäisiin enemmän nuorisotyössä, mikä on huomattava ero päihdeteemoista keskustelua kaipaaviin (5,4 %). Nuorten kokemukset mielenterveydestä puhumisesta nuorisotyössä jakautuvat kuitenkin kahtia, sillä osa nuorista on kokenut tilanteet todella kiusallisiksi, haastaviksi tai stigmatisoiviksi ja osa taas todella rennoiksi. “Nuoret toivovat selvästi enemmän tietoa erilaisista ongelmista ja häiriöistä, mutta toisaalta myös siitä, miten itsestään voi pitää huolta ja miten kaveria voi tukea. Etenkin teemaviikot ja -päivät eri toiminnoista näihin liittyen on koettu hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi.” Nikkinen kertoo. Toisaalta nuoret kaipaavat ihan yksinkertaisiakin tietoja madaltamaan avun hakemisen kynnystä - esimerkiksi tietoa siitä, mitä tapahtuu terveyskeskukseen soittaessa.

“Kyselyn mukaan nuoret kaipaavat myös nuorisotyössä puhetta siitä, että mielenterveysongelmat ja -häiriöt voivat koskettaa ketä tahansa”, Nikkinen sanoo. Vastauksista nousee esiin myös viime aikoina uutisissakin ollut stigman poistaminen, sillä myös nuorisotyössä koetaan olevan monenlaista suhtautumista mielenterveysongelmista kärsiviin nuoriin.  

Vahvistamo halusi kartoittaa kyselyllään myös syitä, jotka ovat vaikeuttaneet puhumista tai avun hakemista nuorisotyöntekijöiltä. Nikkisen mukaan syitä on moneen lähtöön, mutta erityisesti tunnetaidot korostuvat: “Nuorilla ei kyselyn mukaan ole tietoa siitä, miten ottaa mielenterveyden haasteet puheeksi tai eivät löydä tunteilleen kuvaavia sanoja. Toisaalta nuoret haluavat selkeästi puhua huolista kavereilleen nuorisotyöntekijöiden sijaan.” Tuloksissa positiivista on kuitenkin se, että harva nuori on kokenut nuorisotyöntekijällä olevan liian kiire kuunnella huolia. 

Nuorisotyön vahvuus osallisuuden tunteen luomisessa

Vaikka Vahvistamon kyselyn tulokset eivät varsinaisesti yllätä, ne antavat Nikkisen mukaan vahvistusta ja suuntaa jo tehtävälle työlle: “Nuorisotyössä on tarve yhä enemmän synnyttää nuorille osallisuuden kokemusta sen laajemmassa merkityksessä, ei vain demokraattisessa kontekstissa. Osallisuuteen kuuluu vahvasti tunne kohdatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisesta, mikä on nuorisotyön ytimessä.” Osallisuuskoordinaattorina Nikkinen on perehtynyt osallisuuden käsitteeseen viime vuodesta lähtien paljon ja korostaa, miten nuoren mielenterveyden kannalta on oleellista saada jutella, tutustua ja kertoa mikä kiinnostaa. “Kuulluksi tulemisen tulisi lähteä nuorten tarpeesta, eikä vastata vain aikuisten tarpeeseen”, Nikkinen tarkentaa.

Nikkiselle suurin löytö työssään on ollut myönteisen tunnistamisen konsepti, joka on nuorisotyössä ja -työstä kehitelty mallinnus. Konseptissa painotetaan sitä, miten myönteisen tunnistamisen kehä täytyy käydä läpi ennen kuin voidaan aidosti tukea nuorta. “Olen itse hahmottanut mallia niin, että nuorisotyöntekijän ja nuoren välinen tutustuminen ja molemminpuolinen tunnustaminen synnyttää nuorelle osallisuuden tunnetta. Sitä, että nuori on kyvykäs ja arvostettu.” Nikkinen kertoo. 

Nimenomaan kohtaamisessa nuorten mielenterveyttä vahvistaen on Nikkisen mukaan nuorisotyön potentiaali verrattuna esimerkiksi yhä kiireiseempään koulumaailmaan: “Kaikilla on hirmuinen kaipuu ihmisten väliseen yhteyteen, ja tunne yksinäisyydestä on lisääntymässä - yllättävän yleistä on, että nuori ei koe tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi kuten toivoisi. Nuorisotyön merkitys nuoren elämässä mukana olemisessa ja kuuntelemisessa on merkittävä.” Nikkinen peräänkuuluttaa nuorisotyössä erityisesti myös tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemista, sillä myös Vahvistamon kyselyn vastauksista nousee esiin nuorten tarve niiden treenaamiseen. “Meillä on monenlaisia materiaaleja käytettävissä tunnetaitojen työstämiseen ja nuorisotyössä toivottavasti myös aikaa niiden reflektoimiseen. Vaikka ongelmat kiinnostavat, näissä asioissa tulisi nähdä ennaltaehkäisevä vaikutus nuorten mielenterveydelle.” Nikkinen kiteyttää.

 

Haastattelu on osa Nuorisotyön viikon sisältöjä. Nuorisotyön viikkoa vietetään 7.-13.10.2019 erityisesti teemanaan nuorten mielenterveys.

 

osallisuus nuorisotyö