Mitä kuuluu nuorille? -podcastin neljännessä jaksossa puidaan koulutusta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen saakka

26.03.2020
SallaM
Kuvassa piirrettyjä hahmoja, joista näkyy kasvot. Keskellä oranssi pallo, jonka sisällä valkoinen teksti: Mitä kuuluu nuorille?

Mitä kuuluu nuorille? -podcastin neljännessä jaksossa puhutaan koulutuksesta ja osaamisesta. Jaksossa selviää, mitkä ovat suomalaisen koulutusjärjestelmät suurimmat haasteet tulevaisuudessa ja mikä on koulutuksen tehtävä aikoina, jolloin yhteiskunta on suurten muutosten keskellä.

Koulutus on Suomen suuri ylpeydenaihe ja juuri koulutusta olemme tottuneet esittelemään maastamme ensimmäisenä maamme ulkopuolella. Mutta millaisessa tilassa ylpeydenaiheemme on nyt ja mihin suuntaan sitä tulee kehittää, jotta se on jatkossakin maailman parasta?

Koulutuksella on aina ratkaistu kunkin ajan visaisia haasteita ja Sitran Tapio Huttulan mukaan tulevaisuudessa ongelmista tulee koko ajan monimutkaisempia. Väestön vanheneminen, syntyvyyden lasku ja matalan talouskasvun aika asettavat muutospaineita myös koulutukselle.

“Kaikki viittaa siihen, että kestävässä taloudessa, kilpailukyvyssä, kansainvälisyydessä pärjääminen nojaa eniten osaamiseen. Uudet työpaikat painottuvat korkeaan osaamisen ja tämä on meille hyvä kannustin, mutta töitä pitää myös tehdä jotta onnistumme”, Huttula kertoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan koulutusta tarvitaan lisää, sillä 41% suorittaa korkeakoulututkinnon ja 76% toisen asteen tutkinnon myös. Tärkeää olisi yli vaalikautinen suunnittelu ja tutkimukseen perustuvat päätökset, sillä jatkuva uudistaminen ja radikaalit muutokset ovat koulutukselle haitallisia, jos vaikutuksia ei ehditä näkemään ennen seuraavaa uudistusta.

“Koulutustason kasvu uhkaa pysähtyä. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50% ikäluokasta tulee suorittaa korkeakoulututkinto ja jokaiselle tarvitaan toisen asteen tutkinto”, Lehikoinen toteaa.
 

Koulut eivät ole yksinäisiä saaria

Nuorten hyvinvointi, mielenterveyden haasteet ja koulu-uupumus ovat puhuttaneet paitsi nuorisoalaa ja hyvinvoinnin ammattilaisia, myös koulutuksen parissa työskenteleviä. Lehikoinen ja Huttula näkevät molemmat, että koulu ei ole paikka pelkälle opetukselle, eikä kaikkia nuorten haasteita voi ratkaista opetuksella. Koulu voisi olla entistä enemmän alusta muullekin tekemiselle, kuten harrastuksille. Tapio Huttula peräänkuuluttaa ennaltaehkäisevää työtä ja Anita Lehikoinen moniammatillista työtä.

“Luottamus, toivo ja usko tulevaisuuten ovat asioita joita meidän kaikkien pitäisi pystyä yhdessä vahvistamaan. Koulussa tapahtuva nuorisotyö on esimerkki sellaisesta ennaltaehkäisystä, mikä on hyvin edullista jos vertaa yksilöiden ongelmien korjaamiseen myöhemmin”, Huttula tarkentaa.

“Moniammatillisuus on byrokraattinen termi, mutta hyvä siitä että se kertoo ettei opettajat ratkaise kaikkea, tarvitaan sosiaali ja terveyspuolen palvelut ja nuorisotyö vahvemmin koulujen yhteyteen. Tällaisessä väestökehityksessä täytyy pitää huolta aivan kaikista”, Lehikoinen päättää.

 

Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus kansainvälistymiseen

Jakson lopussa haastatellaan mep Henna Virkkusta (kok) koulutuspolitiikasta Euroopan tasolla. Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija Janika Takatalo kysyi, missä asioissa EU-jäsenmaiden tulisi Virkkusen mukaan tehdä koulutuspolitiikassa nykyistä enemmän yhteistyötä. 

“Esimerkiksi tutkintoja tulisi nykyistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa eri jäsenvaltioiden välillä. Myös opettajankoulutus on asia, jossa jäsenmaat voisivat oppia enemmän toisiltaan. Lisäksi korkeakoulut ja jatkuva oppiminen ovat luonteeltaan sellaisia, että niissä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä”, kertoo Virkkunen jaksossa.

Lisäksi Takatalo nosti esille nuorisoalan tavoitteen Erasmus-rahoituksen kolminkertaistamisesta, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus kansainvälistyä. EU:n pitkän aikavälin budjetti on vielä neuvotteluiden kohteena ja siihen kohdistuu paljon epävarmuuksia esimerkiksi Iso-Britannian eron myötä ja mahdollisen koronakriisistä seuraavan taantuman vuoksi. Virkkunen kuitenkin vakuutti, että Erasmus on meppienkin mielestä tärkeä ohjelma ja parlamentilla on sama tavoite kuin Suomen nuorisoalalla.

“Näyttää, että Erasmus-rahoituksen kasvattamiselle on paljon tukea, sillä se on Euroopan unionin onnistuneimpia ohjelmia. Ehkä vaikeampaa on saada niin isoja lisäyksiä Horizon Europe -tutkimusohjelmaan, kuin parlamentti haluaisi. Mepit toivovat ohjelmaan jopa 50 prosentin korotusta, mutta jäsenmailla ei ole ollut tähän vielä valmiutta”, kertoo Virkkunen.

 

Kuuntele koko jakso täältä.
 

Mitä kuuluu nuorille? on Allianssin podcast-sarja, jossa pureudutaan ajankohtaisiin nuorisoalaa puhuttaviin teemoihin mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Seitsemän jakson podcast-sarjan uusi jakso ilmestyy torstaiaamuisin. 

Mitä kuuluu nuorille? tehtiin osaksi Allianssin tavoiteohjelman päivittämisprojektia, sillä halusimme pureutua ohjelman eri teemojen tilannekuviin kiinnostavalla tavalla. Kuuntele siis jaksot ja osallistu tavoiteohjelman päivittämiseen vastaamalla tähän kyselyyn viimeistään 22.4.2020. Lomakkeella keräämme ehdotuksia, toiveita ja tarpeita tavoiteohjelman sisällön päivittämisestä. Voit jättää ajatuksesi yksityishenkilönä tai jonkin ryhmän – esimerkiksi jäsenjärjestön hallituksen tai muun nuorisoalan toimijan – puolesta.

vaikuttaminen tavoiteohjelma Mitä kuuluu nuorille?