Malttia nuorten seuraamusjärjestelmän kehittämiseen

06.02.2002
Allianssinlogo turkoosilla pohjalla

 

 Allianssi on hyvin huolestunut lakialoitteesta, jonka mukaan eduskunnassa halutaan koventaa kriminaalipoliittisin toimenpitein nuorten seuraamusjärjestelmää, ja tämän mukana laskea nuorten rikosikärajaa 15 vuodesta.  Toivottavasti päätöksenteon taustalla eivät ole yksittäiset, erittäin tuomittavat nuorisorikokset, kuten Keravan ja Espoon surmat. Allianssissa ihmetelläänkin, että yhä nuoremmat ihmiset halutaan viralliseen vastuuseen rikosasioissa, mutta oikeuksien saamista saa monessa asiassa odottaa kymmenenkin vuotta pitempään. Allianssi vaatii laajaa analyysiä nuorisorikollisuuden syistä ja sen vähentämisen mahdollisuuksista.

Lapsen edun periaatteesta säädettiin kattavassa lasten ihmisoikeussopimuksessa. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus suojeluun, hoivaan ja puhevaltaan. Myös alaikäisellä on oikeus itseään koskevaan päätöksentekoon. Tällöin puhutaan lapsen edusta, joka tulisi huomioida käsiteltäessä uutta nuorten seuraamusjärjestelmää.

Aikaisemman rikoslain uudistuksen yhteydessä on todettu, että nuoriin sovellettavan seuraamusjärjestelmän ongelmana on täytäntöön pantavien rangaistusten vaihtoehtojen puuttuminen. Nuoret tarvitsevat ongelmien ehkäisyissä räätälöityjä toimenpiteitä. Varhaisella puuttumisella ja laajemmalla yhteistyöllä voitaisiin puuttua paljon enemmän nuorten lain vastaisiin tekemisiin.

Rikoslain kokonaisuudistuksen lisäksi Lipposen hallituksen hankerekisterissä on lause "Edistetään nuorten henkilöiden rikollisuuteen kohdistuvia erityistoimia". Allianssin mielestä tässä työssä tulee huomioida kokonaisvaltaisesti nuoren kehitys. Impulsiivisia ja tunnepohjalta nousevia päätöksiä on vältettävä.

Tutkimusten mukaan nuorten rikollisuus on alkanut useimmiten lapsuuden ja nuoruuden sopeutumisongelmien lumipallokierteenä. Perheen vaikeudet ja lapsen käyttäytymisongelmat jatkuvat kouluikään, jolloin mukaan tulee koulu- ja toverivaikeuksia ja nuoruusiässä näihin usein liittyy alkoholinkäyttö, huumeet ja epäsosiaaliset oireet. Vain yhteen ongelmaan puuttuminen ei auta, jos halutaan tuloksia.

Yhteiskunnan toimijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuin rangaistusten koventamiseen, mikä on eräänlainen amerikkalainen ilmiö pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Keinoja tilanteen korjaamiseksi ei pidä hakea Villistä Lännestä, Allianssi toteaa. Sen sijaan toimenpiteitä tulisi entisestään suunnata enemmän 10-12-vuotiaisiin nuoriin, joille järjestetään tälläkin hetkellä mm. koulun jälkeistä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi tulisi edistää mm. seuraavia toimia: koulukäynnin keskeyttämisen estäminen, poistetaan edelleen eri viranomaistahojen yhteistoiminnan esteitä, perustetaan kuntiin kenttätyöryhmiä auttamaan vaikeuksiin joutuneita nuoria. Lisäksi resursseja tulee ohjata nykyistä tehokkaammin toimiin, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten asosiaalista käyttäytymistä. Tätä työtä tekevät laajalti myös suomalaiset varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöt.