Lausuimme luonnoksesta selonteoksi kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista

15.03.2021
KatjaA
Trang ja kaverit iloisina

Kotouttamisen kehittäminen liittyy kiinteästi nuoriin ikäluokkiin, sillä Suomen ulkomaalaistaustaiset ovat ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia. Tilastokeskuksen mukaan alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 96 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taas 25–34-vuotiaat olivat suurin ja 35–44-vuotiaat toiseksi suurin ikäryhmä vuonna 2019.  Kotoutumiseen liittyvissä politiikkatoimissa tuleekin tunnistaa nuoreen ikään liittyvät rajapinnat esimerkiksi koulutukseen ja nuorisotyöhön.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat kantaväestöön kuuluvia nuoria huonommin. Kouluterveyskyselyjen mukaan maahanmuuttajanuoret kokevat esimerkiksi, että heillä on vähemmän ystäviä kuin muilla ja useat heistä olivat joutuneet kiusatuiksi.

  • Nuorten työllisyyden vahvistamiseksi ehdotamme julkisen sektorin kohdistavan kesätyöpaikkoja nuorille, joiden työllistymisen tiedetään olevan vaikeampaa, kuten ulkomaalaistaustaisille tai erilaisia toimintarajoitteita omaaville nuorille.
  • Selonteossa tulisi tarkastella laajemmin myös ulkomaalaistaustaisten nuorten lukiokoulutukseen ohjautumista. Vuonna 2015 kaikista uusista lukio-opiskelijoista vieraskielisiä oli noin 5,5 prosenttia ja korkeakoulujen uusista opiskelijoista 3 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia nuoria
  • Nuorten kohdalla hyvinvointi vapaa-ajalla ja vertaissuhteet saavat suuren merkityksen kotoutumisen onnistumisessa. On tärkeää, että esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimen lisäksi yhtenä tärkeänä toimijana lasten ja nuorten kotoutumisessa huomioidaan kuntien nuorisotoimet, jotka jo tällä hetkellä tuottavat tärkeitä nuorten vapaa-aikaan liittyviä kotouttamistoimenpiteitä.
  • Nuorisotyöntekijöiden kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä tulee saada koulutusta ja täydennyskoulutusta yhdenvertaisuudesta, monikulttuurisuudesta ja ihmisoikeuskasvatuksesta. Myös rekrytoinnissa kuntia tulisi kannustaa rekrytoimaan positiivisen erityiskohtelun periaatteen mukaisesti maahanmuuttajia työntekijöiksi.
  • Opiskelijoiden kotoutumisen osalta prosessi olisi järkevää aloittaa jo opintojen alkuvaiheessa. Kannatettavaa olisi esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen verkkokoulutus, jota Suomeen muuttava kansainvälinen opiskelija voisi hyödyntää jo ennen Suomeen muuttamista. Lisäksi pidämme tärkeänä, että Suomeen opiskelemaan muuttavat maahanmuuttajat saisivat kielen lisäksi konkreettista tietoa suomalaisesta kulttuurista, viranomaisista ja työelämästä.
  • Osallisuustaitojen tukeminen on tärkeää maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuuden vahvistamiseksi lähiyhteisöissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä toiselle asteelle valmistavassa koulutuksessa tulee järjestää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sekä opetella aktiivisen kansalaisuuden taitoja. Opetuksen tulee huomioida maahanmuuttajanuorten oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet. 

Lausunto kokonaisuudessaan.

Lisätiedot:
Vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen
katja.asikainen@alli.fi