Kuntavaaleissa nuoret ehdokkaat loistava poissaolollaan, miksi?

08.06.2021
AinomaijaM
Nuoria istumassa rivissä kokoushuoneessa selät kameraan.

Kesäkuun kuntavaaleissa 8,5 prosenttia ehdokkaista on alle 30-vuotiaita. Luku on laskenut hieman viime vaaleista, mutta mistä alhainen prosenttiluku johtuu? Nuorten ehdolle asettumiseen on monia esteitä, joista osan korjaaminen vaatii laajempaa yhteiskunnallista ryhtiliikettä.

- Mä en haluu nähdä enää kertaakaan, että nuoria vähätellään iän takia. Nuoret on ihan hemmetin skarppeja.

Näin sanoo 23-vuotias kuntavaaliehdokas Jami Haavisto pohtiessaan, miten voisimme paremmin tukea nuorten asettumista ehdolle. Kesän kuntavaaleissa 109 500 nuorta pääsee ensi kertaa vaaliuurnille. Ensimmäiset äänestyskerrat ovat ratkaisevia, kun tutkitaan mikäli nuoret tulevat äänestämään myös seuraavissa vaaleissa. Yhdeksi keinoksi madaltaa nuorten kynnystä asettua ehdolle Haavisto nostaa keskustelukulttuurin korjaamisen:

- Se, että nuoria lähtisi enemmän ehdolle ja että nuoret osallistuisivat enemmän päätöksentekoon vaatisi ennenkaikkea ilmapiirin muutosta.

Ikä ei kuitenkaan ole lähes ainoa asia, jonka ympärillä pyörii ennakkoluuloja, kertoo 23-vuotias kuntavaaliehdokas Maria Miala:

- Tietysti ehdokkuudessa on ollut tietynlaisia haasteita, jotka liittyvät iän lisäksi omaan sukupuoleen tai etniseen taustaan. Jos miettii kuinka paljon erilaisia kommentteja olen saanut liittyen naiseuteen ja tummaihoisuuteen, niin on se vaikuttanut aika paljon.

Tänä vuonna erityisiä haasteita nuorten kampanjointiin aiheutti hallituksen päätös siirtää vaalipäivä huhtikuusta kesäkuulle. Sekä Miala että Haavisto nostavat tämän keskeiseksi ongelmakohdaksi omassa kampanjassaan. Hieman tavallisempia ongelmia ovat Haaviston mukaan nuorten taloudellinen tilanne ja hektinen elämänvaihe:

- Vaikein juttu nuorten ehdokkaan näkökulmasta on se, ettei ole hirveästi varaa laittaa sitä fyrkkaa kampanjaan. Nuorten elämäntilanteet ovat lisäksi yleisestikin sellaisia, että on monta rautaa samanaikaisesti tulessa.

Vaikein juttu nuorten ehdokkaan näkökulmasta on se, ettei ole hirveästi varaa laittaa sitä fyrkkaa kampanjaan. Nuorten elämäntilanteet ovat lisäksi yleisestikin sellaisia, että on monta rautaa samanaikaisesti tulessa.

Yksi keskeinen tapa madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on tuoda puoluekenttä esille jo kouluissa, demokratiakasvatusta peräänkuuluttava Miala toteaa:

- Kouluihin pitäisi saada puolueet paremmin mukaan, jolloin se kynnys lähteä puoluetoimintaan olisi pienempi. On tärkeää, että saamme myös poliittisten nuorisojärjestöjen ulkopuolisia nuoria politiikkaan: se vaatii sitä, että uskallamme rohkeasti avata koulujen ovet puolueille, jotta he pääsevät esittäytymään.

Demokratiakasvatuksen, nuorten taloudellisen tukemisen sekä keskustelukulttuurin tervehdyttämisen lisäksi on tärkeää, että kuntapäättäjät ovat nuorten ja nuorisoalan puolella: kuntien tulisikin sitoutua nuoriinsa esimerkiksi varmistamalla nuorisoalan resurssien riittävyys.

Jää nähtäväksi, kuinka moni kesän kuntavaaleissa ehdolla oleva nuori päätyy valtuuston penkille. Toivottavaa kuitenkin on, että luku on korkeampi kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa läpipäässeistä alle 30-vuotiaita oli vaivaiset 5,7 %.

Katso aiheesta lisää Allianssin Instagram-TV:stä.

Artikkelin kirjoitti Allianssin tutkiva somettaja Jaakko Oleander-Turja