Koronavirus on siirtänyt nuorisotyön pääosin verkkoon - nuorisotyön tarve korostunut poikkeustilan aikana

26.03.2020
SallaM
Kuva on otettu lintuperspektiivistä. Alhaalla näkyy kaksi tietokonetta ja kahden ihmisen kädet.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi selvitti nuorisoalan, nuorisotyön ja nuorisotyötä tekevien tilannetta järjestämällä alan toimijoille suunnatun nettikyselyn. Kyselyyn vastasi lähes 350 nuorisoalan toimijaa. Kyselystä selviää, että nuorisotyö on siirtynyt pääosin verkkoon. Kokosimme yhteen kyselyn tuloksia. 

Kyselyyn vastasi noin 350 nuorisoalalla työskentelevää tai vapaaehtoisesti nuorten kanssa toimivaa henkilöä. Eniten vastauksia saatiin kunnallisesta nuorisotyöstä (yli 40 % vastaajista) ja nuorisoalan järjestöistä (noin 30 % vastaajista). Vastauksia tuli myös esimerkiksi ev. lut. seurakuntien nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnan parista. 

Maantieteellisestä näkökulmasta vastauksia saatiin kattavasti kaikista manner-Suomen maakunnista sekä myös niiltä, jotka työskentelevät nuorisoalalla valtakunnallisesti. Eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta (28 %), Varsinais-Suomesta (12,5 %) ja Pohjois-Savosta (8 %).

Nuorisotyötä tehdään nyt etänä digitaalisin menetelmin

Valtaosa vastaajista (noin 80 %) kertoi, että työ on muuttunut koronavirustilanteen vuoksi etätyöksi. Nuorisotyötä tehdään nyt pääsääntöisesti digitaalisin menetelmin digitaalisissa kanavissa. Keskeisimpiä kanavia nuorisotyössä tällä hetkellä ovat eri somekanavat kuten Instagram, Snapchat ja TikTok. 

Nuoriin pidetään myös yhteyttä videopuheilulla esimerkiksi Discordissa ja Skypessä. Whatsappissa keskusteluja käydään ryhmächateissa sekä suoraan nuoren kanssa henkilökohtaisesti. Lisäksi nuorisoalan toimijat järjestävät nuorille kyselytunteja esimerkiksi Instagram-liven kautta, sopivat ulkoilutreffejä nuoren kanssa ja soittavat nuorelle perinteisesti puhelimella. 

Syrjäytyminen vaarassa lisääntyä

Koulua käydään etänä, harrastukset ovat tauolla ja nuorisotilat suljettu. Poikkeustila aiheuttaa nuorille yksinäisyyttä ja ahdistusta esimerkiksi omasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta. Erityiseksi huoleksi nuorisoalan toimijat nostavat syrjäytymisen lisääntymisen, kun palvelut eivät ole enää saatavilla. 

“Mielenterveyden haasteiden tuki on muuttunut satunnaisiksi puheluiksi, uutisten seuraaminen ahdistaa ja esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, koulutus sekä muut ryhmätoiminnot ovat muuttuneet verkkotyöskentelyksi tai vaihtoehtoisesti peruuntunut kokonaan. Tämä tulee näkymään lisääntyvinä mielenterveyden haasteina”, eräs vastaaja kirjoittaa. 

Palveluiden sähköistyessä ongelmaksi asiointia hankaloittaa myös se, että kaikilla nuorilla ei ole välttämättä omaa tietokonetta tai sellaista puhelinta, johon erilaisia applikaatioita voisi ladata. Myös esimerkiksi KELA-hakemusten täyttäminen nuoren kanssa etänä voi olla haastavaa. 

“Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua sosiaalisen median palveluihin, joka aiheuttaa eriarvoisuutta ja eristää osan nuorista yhteisöstään hyvin tehokkaasti”, toteaa eräs vastaaja. 

Nuorisotyön tarve ei ole kadonnut mihinkään – ratkaistavia asioita riittää

Vastauksista nousee vahvasti esille se, että nuorisotyön tarve on kasvanut poikkeustilan kehityttyä. Moni kunta on kuitenkin lomauttaunut nuorisotyöntekijöitään. 

“Nuorisotoimet, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat tulisi ehdottomasti olla toiminnassa poikkeustilan aikana, koske ne ovat monelle ainoa sosiaalinen kontakti”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Ratkaistaviksi asioiksi kyselyssä nostetaan mm. oikeanlaisten ja nuorille helposti lähestyttävien digitaalisten alustojen löytäminen sekä osaaminen näiden käyttöön. Koulutusta digitaalisista menetelmistä kaivataan, vaikka monella ne ovat jo hallussa. 

Vastaajat toivovat myös selkeää linjaa ja ohjeistusta siitä, miten jalkautuvaa nuorisotyötä poikkeusoloissa tehdään. 

“Jalkautuvaa nuorisotyötä varmaan tarvittaisiin nyt. Nuoret kokoontuvat edelleen ryhmissä, ja kasvokkain tapahtuva keskustelu on tehokkain tapa saada viesti "pysytään kotona" perille”, kirjoittaa vastaaja. 

Monet nuorisoalan järjestöt kertovat olevansa taloudellisessa pinteessä, kun budjetoidut osallistumismaksut ja tapahtumatuotot jäävät saamatta. Samoin korjaustoimenpiteet poikkeustilanteen jälkeen mietityttävät jo nyt montaa kyselyyn vastannutta nuorisoalan toimijaa. 

“Unohdetaanko nuoret, kun kriisi on ohi ja pitää paikata taloutta?”, pohtii eräs vastaaja. 

Kysely on edelleen auki ja siihen voi vastata kaikki nuorisoalalla toimivat – niin nuorisoalalla töitä tekevät kuin vapaaehtoisenakin toimivat. Allianssi tulee käyttämään kyselyn vastauksia viestinnän ja vaikuttamistyön tukena. 

Lisätietoja
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@alli.fi
040 587 9514

Salla Merikukka, viestintäpäällikkö
salla.merikukka@alli.fi 
044 416 5282

 

nuorisoala korona nuorisotyö