Kannanotto: Seitsemän tavoitetta koronakehysriiheen, joilla pidetään nuoret mukana

06.04.2020
SallaM
Kolme nuorta kävelee kadulla

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi muistuttaa hallitusta siitä, että selvitäkseen Suomi tarvitsee päätöksiä, joihin nuoret voivat luottaa. Vaikka maan taloudellinen tilanne on vaikea, on kriisi ylitettävä oikeudenmukaisesti. Ilman hyvinvoivia nuoria ei ole tulevaisuutta. Kun hallitus päättää toimista, joilla Suomi nousee koronakriisistä, on nämä seitsemän näkökulmaa otettava huomioon nuorten vuoksi.

1. Autetaan nuorisoalaa auttamaan
Nuorisotyön tarve ei ole hävinnyt minnekään koronatilanteen myötä, päinvastoin se on lisääntynyt. Hallituksen kunnille suuntaamassa tukipaketissa tulee varmistaa, että kaikkien kuntien on mahdollista jatkaa ennaltaehkäisevää nuorisotyötä verkossa. Kompensoidaan nuorisoalan järjestöille tulee kompensoida Veikkaus-tuottojen väheneminen täysimääräisesti seuraavien vuosien budjeteissa. Pidemmällä aikavälillä rahapelituottojen ja nuorisoalan rahoituksen välinen kytkös on purettava.

2. Luodaan Suomen malli, joka tuo nuorten hyvinvoinnin politiikan ytimeen 
Tämä kevät ei saa jäädä historiaan aikana, jonka vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnille korjataan vielä kymmenien vuosien päästä. Päätetään siis kehysriihessä aloittaa laaja-alainen valmistelu sellaiselle Suomen mallille, joka puuttuu nuorten syrjäytymiseen ja hyvinvoinnin ongelmiin kokonaisvaltaisesti. Nuorten syrjäytymisen poistamiseksi tarvitsemme yli hallituskautisia uudistuksia, pitkäjänteistä valmistelua ja nuorten huomioimista kaikissa lainsäädännön hankkeissa. 

3. Vakinaistetaan Ohjaamot
Nuorten palveluiden vaikuttavuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että palvelut onnistuvat sitä paremmin mitä aikaisemmin ne tavoittavat nuoret, mitä räätälöidympiä ne ovat, mitä tiiviimpää nuoria seurataan ja mitä sujuvampaa on eri toimijoiden yhteistyö. Ohjaamot monialaisena ja nuorilähtöisenä toimintamallina vastaavat juuri näihin havaintoihin. Tuetaan siis nuorten työllisyyttä ja palveluihin ohjautumista vakinaistamalla monialaiset Ohjaamot. Luomalla Ohjaamoille oma lainsäädäntö mahdollistetaan asiakkaiden tietojen yhdistämisen sekä toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Siirretään samalla Ohjaamojen kansallinen koordinaatio yhteen ministeriöön ja huolehditaan, että koordinaatiolla on riittävät resurssit.

4. Joustoja nuorten toimeentulon tueksi
Poikkeustilanteessa tarvitaan väliaikaisia joustoja niin opintotukeen, työttömyysturvaan kuin toimeentulotukeen. Lomautusten ja irtisanomisten aallon takia monen opiskelijan toimeentulo leikkaantuu merkittävästi, eikä opintotuki riitä kattamaan elämisen kustannuksia. Näiden opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella työttömyysturvalla opiskeluun tulee selvittää.

Nuoret ovat yliedustettuina perustoimeentulotuen saajissa. Viimesijaisen toimeentulotuen myöntämiseen tulee varata riittävästi resursseja ja myöntöprosessia tulee mahdollisuuksien mukaan helpottaa.

5. Toteutetaan terapiatakuu
Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Koronakriisistä johtuva ahdistuneisuus ja nuorille erityisen tärkeiden sosiaalisten kontaktien vähentäminen jättävät jälkensä myös nuorten mieliin. Suomen Psykologiliiton mukaan kuntien opiskeluhuollosta puuttuu nytkin noin 500 psykologia tai muuta mielen ammattilaista. 

Hallituksen on luotava lainsäädännöllä terapiatakuu mielenterveyshoitoon pääsyn nopeuttamiseksi kaikenikäisille henkilöille toimivana osana perusterveydenhuollon palveluita. Terapiatakuun onnistunut toteutus edellyttää moniammatillisen yhteistyön vahvistamista ja hoitoketjujen toimivuutta.

6. Nostetaan koulutusastetta lisäämällä korkeakoulutettujen määrää
Suomen työmarkkinoilla on mahdoton pärjätä ilman hyvää koulutusta nyt tai tulevaisuudessa. Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta kaikilla kouluasteilla saadaan suoritettua joustavasti tarvittavat oppimäärät. Tarvitaan opiskelujen joustoa, lisää opinto-ohjausta ja opettajien tukea. Koulutuksen rahoituksen lupauksista täytyy pitää kiinni, jos talouskasvun uralle halutaan vielä nousta. Varsinaisena tulevaisuusinvestointina korkeakoulutettujen määrää pitää lisätä, sillä tulevaisuuden uusista työpaikoista 70 prosenttiin tarvitaan korkeakoulutason osaamista, mutta koulutusasteemme junnaa matalana.

7. Ryhdytään tositoimiin ilmastoteoissa
Pandemian jälkeenkin pitää torjua ilmastokriisi, joka nousee kysely toisensa jälkeen nuorten suurimmaksi huolenaiheeksi yhteiskunnassa. Tarvitsemme ilmastotekoja, jotta nuorilla on tulevaisuus vielä pandemian jälkeenkin. Nuoret odottavat nopeaa siirtymää pois fossiilisesta taloudesta: ulkomaisista hiili-investoinneista ja kotimaisista fossiilisen energian verotuista. Tehdään talouskriisin elvyttävät investoinnit kestävällä tavalla ja siirretään kaiken rahoituksen painopistettä uusiutuvaan energiaan, kestävään talouteen ja joukkoliikenteeseen.


Lisätietoja
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija
niina.ratilainen@alli.fi
050 378 7791

Katja Asikainen, vaikuttamisen asiantuntija
katja.asikainen@alli.fi
044 3141 324

kehysriihi nuoret vaikuttaminen