Hallitus tekee “tulevaisuusinvestointeja” - mutta investoiko se todella tulevaisuuteen?

19.09.2019
EeroL
Neljä nuorta katsoo horisonttiin

Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiehdotus on julkaistu! Mitä budjettiesitys tarkoittaa nuorille ja nuorisoalalle? Allianssi kokosi keskeisimmät ilonaiheet ja epäilykset. 

Koulutus, osaaminen ja harrastaminen

Ilonaiheet

  • Koulutukseen ja osaamiseen vuonna 2020 yhteensä 256 miljoonaa euroa

  • Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

  • Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023.

  • Ammatilliseen koulutuksen opettajien palkkaukseen 80 miljoonaa, lukiokoulutukseen 7,5 miljoonaa

  • Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

  • Opintoraha sekä sen huoltajakorotus ja oppimateriaalilisä sidotaan indeksiin elokuusta 2020 alkaen ja opintotuen huoltajakorotusta nostetaan 25 eurolla kuukaudessa.

  • Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen ”Islannin mallin” luomiseksi.

Epäilykset

  • Opiskelijoiden sosiaaliturvaan vain pientä viilausta, vaikka tarvetta olisi ollut vielä huomattavasti suurempiin korotuksiin

Nuorisotakuu ja syrjäytymisen ehkäisy

Ilonaiheet

  • TE-toimistojen määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen ja nuorisotakuun edistämiseen 5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 9–10 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023.
  • Perustetaan työryhmä (OKM, TEM, STM) nuorisotakuun toimeenpanon varmistamiseksi. Työ käynnistyy välittömästi ja työryhmä laatii kehittämisehdotuksia kevään 2020 kehysriiheen mennessä.

  • Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan vuosittain 1,8–2,0 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023.

  • Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen etsivän nuorisotyön toimintaan ehdotetaan 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Epäilykset

  • Syrjäytymisen ehkäisystä puuttuu kokonaisvaltainen visio. Toimet ovat ja lisärahat pieniä. Myös Ohjaamojen vakinaistaminen jäi jälleen tekemättä.

Terveyden edistäminen

Ilonaiheet

  • Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.

  • Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeiluun 10 miljoonan euron lisämääräraha vuosina 2021–2022

  • Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Epäilykset

  • Miten nuorten palveluita kehitetään kokonaisuutena? Paljon jää myöhemmin toteutettavan sote-uudistuksen harteille.

Ilmasto ja ympäristö

Ilonaiheet

  • Luonnonsuojelurahoitukseen 100 miljoonan euron lisäys heti vuoden 2020 alusta lähtien.
  • Maankäyttösektorilla hiilinielujen vahvistamiseen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen 10 miljoonan euron lisäys. Tämä pysyvä lisäys nousee 14,5 miljoonaan euroon vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi kertaluonteista rahoitusta yhteensä n. 50 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

  • Kiertotalouden edistämiseksi pysyvää rahoitusta vuosittain yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi määräaikaiseen kiertotalouden innovaatio- ja investointitukeen 48 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.

Epäilykset

  • Hallituksen ilmastotoimet ovat oikean suuntaisia, mutta 1,5 asteen politiikka vaatisi enemmän ja nopeampaa toimintaa. Jääkö tärkein tulevaisuusinvestointi, ilmastonmuutoksen torjuminen, haaveeksi?

Nuorisoalan rahoitus

Ilonaiheet

  • Päätettiin selvittää valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta vuoden 2020 kehysriiheen mennessä.
  • Ministeri Kosonen mukaan hallituksen on löydettävä keinot veikkausvoittovaroilla rahoitettavan tärkeän työn jatkuvuuden turvaamiseksi.

Epäilykset

  • Budjetti ei vielä ratkaise suurta kysymystä veikkausvoittovarojen vähenemisen kompensoinnista. Onko hallitus aidosti valmis turvaamaan nuorisoalan toiminnan jatkuvuuden?

Ratkaistaanko budjetilla Suomen suurinta ongelmaa, nuorten syrjäytymistä?

Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti lisää valtion menoja noin kahdella miljardilla eurolla. Siksi talousarviosta riittääkin jaettavaa niin, että kiitoksia satelee varmasti monelta ryhmältä - myös nuorilta.

Aiheellinen kysymys kuitenkin on se, miten budjetti kestää talouden laihoja vuosia. Hallituksen talouspolitiikka on rakennettu sen varaan, että työllisyysaste saadaan nousemaan nykyisestä 72:sta 75 prosenttiin. Jos niin ei tapahdu, tarkoittaa alijäämäinen budjetti sitä, että hallitus ottaa joko huomattavasti lisää velkaa tai karsii nyt tekemistään menolisäyksistä. Joku kutsuisi budjettia rohkeaksi, toinen uhkarohkeaksi.

Budjettia ei kuitenkaan voi, eikä kannatakaan, tarkastella pelkästään excel-harjoituksena, jossa lasketaan tämän vuoden voittajia ja häviäjiä: jos hallituksen (uhka)rohkea linja johtaa kestävämpään tulevaisuuteen, jossa työllisyysaste on pysyvästi korkeampi ja hyvinvointipalvelulut ylläpitävät nykyistä paremmin väestön terveyttä ja toimintakykyä, niin budjetti on onnistunut. Kaiken rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että kun talousennustajat jo manaavat taantumaa, niin kyseessä on melkoisen suuri jos.

Yksi budjetti ei kuitenkaan vielä kaikkea kerro. Paljon hallituksen poliittista pääomaa onkin kiinni päätöksissä ja uudistuksissa, jotka tehdään vasta tulevaisuudessa - ensimmäiset jo kevään kehysriihessä. Meitä kiinnostaa etenkin se, miten kasvu- ja työllisyyspalveluiden rakenne, sote-uudistus ja uuden ajan sosiaaliturva huomioivat nuoret. Jos näissä rakenteellisissa uudistuksissa ymmärretään nähdä nuorten asiat kokonaisuutena ja hallituksella on rohkeutta lähteä ratkaisemaan Suomen suurinta ongelmaa, nuorten syrjäytymistä, niin ollaan otettu useampi askel oikeaan suuntaan. 

Mallia voisi ottaa esimerkiksi hallituksen kaavailemasta mielenterveyststrategiasta, jossa lapset ja nuoret on nostettu omaksi painopisteekseen. Miksei niin voisi tehdä myös sotessa, sotussa ja työllisyyspolitiikassa?

 

Lisätiedot:

Niina Ratilainen
vaikuttamisen asiantuntija, osaaminen ja ilmasto
niina.ratilainen@alli.fi
p. 050 378 7791

Eero Löytömäki
vaikuttamisen asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka
eero.loytomaki@alli.fi
p. 044 416 5262

 

valtion budjetti vaikuttaminen