Blogivieras: Valoa tunnelin päässä - miten korona on vaikuttanut nuorten ihmisoikeuksiin?

10.12.2020
SallaM
Katri Leppälaakso.

Tänään vietettävä ihmisoikeuksien päivä perustuu YK:n vuonna 1948 hyväksymälle ihmisoikeuksien yleismaailmalliselle julistukselle. Tänä vuonna koronapandemia on aiheuttanut merkittävää huolta ihmisoikeuksien näkökulmasta. Myös nuorten ihmisoikeudet ovat alkaneet nostaa koronaa koskevassa keskustelussa päätään. Miten pandemia on vaikuttanut nuoriin ja onko nuorille tiedossa valoa tunnelin päässä?

Koronapandemialla on mittavia vaikutuksia nuorten ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kesällä julkaistu YK:n nuoria ja COVID-19-pandemiaa koskeva tutkimus paljastaa keskeistä tietoa 18-29-vuotiaiden nuorten työllisyydestä, koulutuksesta, henkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisesta elämästä. Näillä kaikilla on vahva yhteys ihmisoikeuksiin. Oikeus tehdä ihmisarvoista työtä ja oikeus saada opetusta löytyvät suoraan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 23. ja 26. artiklasta.

Nuorten oikeus saada opetusta on heikentynyt merkittävästi koronan johdosta. Jopa 73 prosenttia YK:n tutkimukseen osallistuneista nuorista kertoi koulujen sulkeutumisesta. Noin 13 prosenttia on joutunut lopettamaan koulunkäyntinsä kokonaan. Koulutus luo edellytyksiä muille ihmisoikeuksille ja lisää nuorten tietämystä heitä koskevista oikeuksista.

Eniten pandemiasta kärsivät 18-24-vuotiaat, nuoret naiset sekä sellaiset nuoret, jotka asuvat matalan tulotason maissa. Mahdollisuus päästä käsiksi internetiin ja viestintäteknologiaan vaihtelee merkittävästi maantieteellisesti ja sukupuolen mukaan.

Toinen merkittävä huoli liittyy nuorten työllisyyteen. Jopa viidesosa maailman nuorista on joutunut lopettamaan työnsä pandemian takia. Jotkut nuorista ovat menettäneet tulojen heikentymisen johdosta jopa asuntonsa. Arvioiden mukaan 15 vuoden sisällä olisi luotava peräti 600 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta nuorten työllisyystarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan.

Nuoret ovat olleet huonossa asemassa jo kauan ennen pandemiaa. Vuoden 2020 YK:n nuorisoraportin mukaan melkein 97 prosenttia kehittyvissä maissa asuvista nuorista työskentelee harmaalle taloudelle ilman virallisen työsuhteen tuomia etuja. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan puolet ihmiskaupan uhreista on 19-33-vuotiaita. Ihmiskaupan uhreista yli 70 prosenttia on naisia.

Monet YK:n tutkimuksessa mainituista seurauksista näkyvät myös Suomessa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa Suomessa jo pitkään. Sama kehitys näkyy myös globaalisti ja jopa viidesosa maailman nuorista on kokenut olevansa pandemian aikana ahdistunut tai masentunut. Kohonnut stressi on yleistä erityisesti nuorten naisten kohdalla.


Mahdollisuudet vaikuttaa nuorten oikeuksiin ovat aiempaa rajallisemmat

Vuosi 2019 oli tietyllä tapaa nuorisoaktivismin kulta-aikaa. Tuhannet nuoret ympäri maailmaa osallistuivat mielenosoituksiin, joissa vaadittiin päättäjiltä toimia ilmaston ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi. YK:n mukaan koronan tuomat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, miten nuoret voivat osallistua pandemia-ajan poliittiseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön.

Nuorten mahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetumpia kuin aikuisten. Äänestäminen vaatii monissa maissa 18 vuoden ikää ja alle 30-vuotiaiden parlamentaarinen edustus on kansainvälisesti vain noin kaksi prosenttia. Internetiä pidetään usein nimenomaan nuorten toiminta- ja vaikuttamiskenttänä, mutta tosiasiassa 18-24-vuotiaiden pääsy internetiin on 25-44-vuotiaita aikuisia heikompi.

Syntipukin etsimisen ja maalittaminen ovat olleet osa korona-ajan diskurssia heti pandemian puhkeamisesta lähtien. Nuoria on syyllistetty välinpitämättömyydestä terveydellisten haittojen ollessa heille vanhempia ikäryhmiä keskimääräisesti lievempiä. Lokakuussa julkaistussa tutkimuksessa 15-29-vuotiaiden vastaukset eivät kuitenkaan juurikaan eronneet muusta väestöstä ja yhdeksän kymmenestä nuoresta kertoi noudattaneensa viranomaisten ohjeistuksia hyvin tai melko hyvin.

Maailmanlaajuinen kriisi on monelle nuorelle ennennäkemätön tilanne. Narratiivi, joka luo kuvaa nuorista potentiaalisena uhkana marginalisoi nuorten kokemuksia vaikeassa tilanteessa ja vie heitä entistä kauemmas yhteiskunnasta ja poliittisesta osallisuudesta. Samanlainen väheksyntä on näkynyt jo ennen koronapandemiaa. Nuorten ilmastotyöhön, kuten koululaisten ilmastolakkoon on suhtauduttu varauksella, ajoittain jopa vihamielisesti aikuisten toimesta.
 

Koronapandemia on ollut online-aktivismin kulta-aikaa

Rajoittavista tekijöistä huolimatta monet nuoret ovat oikeasti kantaneet kortensa kekoon koronan vastaisessa taistelussa. YK:n tutkimuksessa jopa 31 prosenttia nuorista kertoo osallistuneensa vapaaehtoistoimintaan ja 27 prosenttia on tehnyt lahjoituksia, joilla tuetaan työtä globaalin pandemian selättämiseksi.

Someaktivismilla on ollut tänä vuonna nuorten keskuudessa merkittävä rooli. Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset alle 30-vuotiaat nuoret käyttävät sosiaalista mediaa huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi ja kannustavat myös muita toimimaan. Samanlaista aktivismia on näkynyt myös Suomessa ja tätä vuotta voisikin pitää tietyllä tapaa online-aktivismin kultaisena vuotena.

Tänä vuonna ihmisoikeuksien päivän teemana toimii “Recover Better - Stand Up For Human Rights”, jonka ajatuksena on asettaa ihmisoikeudet etusijalle osana kansainvälisen yhteisön elpymisprosessia koronapandemiasta. Pandemialla tulee olemaan syviä ja kauaskantoisia vaikutuksia nimenomaan nuorille. Yhteiskunnan jälleenrakentamisessa pitää muistaa turvata myös nuorten ihmisoikeudet ja tulevaisuus. Vuonna 2030 maailmassa on noin 1.3 miljardia nuorta, muodostaen noin 15 prosenttia maailman väestöstä.

Tällä vuosikymmenellä elävät nuoret ovat lähitulevaisuuden aikuisia. Nuorten aikuistumisesta sukupolvi toisensa jälkeen ei ole mitään iloa, jos koronasta muodostuu aiempien historiallisten tragedioiden kaltainen ylisukupolvinen trauma. Ilman aikuisten tukea pian aikuistuvat nuoret alkavat projisoimaan aiemman sukupolven väheksyntää heitä seuraavaan sukupolveen. Kun mietitään, kuinka monen eri sukupolven traumaa nykynuoret kantavat, ei ole mikään ihme, että nuorten maailmantuska sen kuin kasvaa.

Kuten sanotaan, nuoret eivät ole vain tulevaisuus - he ovat nyt. Nuorten kyky sopeutua on tutkitusti parempi, kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Kasvatetaan siis uskoa nuorten kykyyn selviytyä pandemian vaatimista muutoksista ja annetaan lisää tunnustusta nuorille, jotka ovat osoittaneet aktiivisuuttaan ja tehneet parhaansa. Nuorten muutosvoimaa tarvitaan myös jatkossa koronapandemian jälkeisessä ihmisoikeusperustaisessa yhteiskunnassa. 

 

Katri Leppälaakso
Kirjoittaja on Suomen YK-nuorisodelegaatti 2021-2021, Helsingin YK-nuorten sidosryhmävastaava Suomen YK-liitossa ja maailmanpolitiikan pääaineopiskelija Helsingin yliopistossa.

 

blogi ihmisoikeudet