Blogivieras: Suomessa on rauha vasta sitten, kun rasismi, seksismi, nationalismi ja syrjintä ovat poissa

21.09.2020
AnnaE
Yuri Birjulin katsomassa suoraan kameraan.

Mitä on rauha? Tavallaan vastaus on ilmeinen, eikä vaadi sen enempää selittämistä. Samalla rauhan tarkempi määrittely herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: rauha kun tuntuu kattavan niin paljon abstrakteja hyviä juttuja, kuten tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja keskustelun tärkeyden. 

Rauha on helpointa määritellä sen kautta mitä se ei ole, eli sodan, konfliktin tai väkivallan vastakohdaksi. Mieleen tulee myös rauhanneuvottelut, joita vetää jossakin kaukaisessa maassa esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari. Tällä hetkellä voimme sanoa varmasti, että rauhankyyhky ei lennä esimerkiksi Syyriassa, Afganistanissa tai Jemenissä. Tässä ongelmana on kuitenkin se, että rauhasta tulee asia, joka ei varsinaisesti kosketa meitä, sillä sota on tällä hetkellä Suomesta verrattain kaukana. 

Jos väkivallan kuitenkin määrittelee laajemmin, myös rauha saa lisää merkityksiä. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen uranuurtajan, norjalaisen Johan Galtungin mukaan rakenteellisessa väkivallassa kyse on siitä, miten yhteiskunnan rakenteet rajoittavat ihmisryhmiä täyttämästä perustarpeitaan ja saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. 

Suomeksi sanottuna, rakenteellista väkivaltaa voi olla esimerkiksi rasismi, seksismi, nationalismi, elitismi, luokkajako tai syrjintä yleisesti. Nämä ilmiöt taas ovat nykypäivän suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä ja koskevat aivan keskeisesti myös nuoria, eikö vain?

Galtungin keskeisin sanoma on se, että positiivisen rauhan edellytys on ongelmien pohjasyiden, eli rakenteellisen väkivallan poissaolo. Sen eteen on tehtävä vielä paljon töitä myös Suomessa. Tänä keväänä olemme kaikki oppineet, kuinka monella eri tavalla esimerkiksi rasismi edelleen vaikuttaa meillä Pohjolassa. Kuulemme jatkuvasti siitä, että tasa-arvoiset mahdollisuudet nuorten keskuudessa eivät toteudu tarpeeksi hyvin. Valitettavasti Suomi on myös yhä EU:n toisiksi väkivaltaisin maa naisille. 

Myös positiivisiakin uutisia on: Suomi on tiettävästi maailman ensimmäisenä maana laittamassa YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa toimeenpanoon, eli soveltamassa virallisesti Galtungin ajatuksia nuoriin. Nuoret ovat ryhmä, joka voi kokea syrjintää, mutta samalla nuoret ovat avainasemassa siinä, että rasismista, seksismistä, syrjinnästä ja muista rakenteellisen väkivallan muodoista päästäisiin Suomessa eroon lopullisesti. 

Tänään alkavalla Nuorten rauhanviikolla aiheesta voi oppia valtavasti lisää. Ympäri Suomea järjestetään toinen toistaan mielenkiintoisempia tapahtumia, joissa rauhan kysymyksiin voi saada lisää vastauksia. Käy tsekkaamassa ohjelma esimerkiksi rauhanviikon Facebook-sivuilta! Hyvää kansainvälistä rauhanpäivää!
 

Yuri Birjulin
Kirjoittaja on Suomen YK-nuorisodelegaatti sekä maailmanpolitiikan ja rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriopiskelija.

blogi nuoret rauha