Blogivieras: Nuorten osallistuva budjetointi opettaa puntaroivaa päätöksentekoa

16.04.2019
AnnaE
Toimenpide-ehdotuksia kehitellään yhdessä työpajoissa Aloite-asemalla

Girls night out –tapahtuma, uusia kesätyömahdollisuuksia, #sydän -kiusaamisen vastainen kampanja, nuorten rentoutumiskahvila, maailmanparannusklubi. Nämä ovat esimerkkejä niistä 74:stä nuorten RuutiBudjetissa ideoimasta ja äänestämästä toimenpiteestä, joita vuonna 2019 toteutetaan.

Helsingissä on jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys siitä, että nuorten kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia on edistettävä laajalla rintamalla. Kuntalain säätämä nuorten vaikuttajaryhmä, Helsingissä nuorisoneuvosto, on olennainen osa nuorten vaikuttamistoimintaa. Edustuksellinen toiminta tavoittaa kuitenkin verrattain pienen nuorten joukon. Nuorten yhdenvertaisen ja monipuolisen osallisuuden mahdollistamiseksi tarvitaan muutakin.

Helsingin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutiin kuuluva RuutiBudjetti käynnistettiin Helsingin nuorisopalveluissa 2013. Vuonna 2016 osallistuva budjetointi vakinaistettiin kaupunginvaltuustossa koko nuorisotoimen ja opetustoimen kattavaksi toiminnaksi. Nyt RuutiBudjettia toteutetaan vuosittain kaikissa nuorisopalveluiden yksiköissä, tiiviissä yhteistyössä kunkin alueen yläkoulujen kanssa. 13-17-vuotiaita, joille Ruudin toiminta on kohdennettu, on Helsingissä noin 25 000. RuutiBudjettiin osallistuu vuosittain yhteensä yli 10 000 nuorta.  

Osallistuva budjetointi on suoran demokratian toimintamalli. Yhden määritelmän mukaan osallistuvaksi budjetoinniksi voidaan kutsua prosessia, jossa 1) keskustellaan rajallisten talouden resurssien jakamisesta, 2) jossa koko kuntaorganisaatio on kattavasti mukana, 3) joka on kertaluontoisuuden sijaan toistuva prosessi, 4) jossa deliberaatio (neuvotteleva, puntaroiva päätöksenteko) on läsnä ja 5) jonka vaikuttavuutta seurataan (Sintomer et al. 2012). Osallistuvan budjetoinnin toteutustapoja on monia. RuutiBudjetti mukailee Porto Alegren mallia, jossa osallistumisen prosessi nivoutuu vuosittaiseen kaupungin talousarvioon.

RuutiBudjetti-vuosikello
RuBu-vuosikellokuva näyttää millainen RuutiBudjetin prosessi on.

RuutiBudjetti-mallissa ei ole etukäteen määriteltyä prosenttibudjettia, vaan nuorten ideoimia ja parhaiksi äänestämiä ehdotuksia toteutetaan useammista eri resursseista. Olennaisimpia ovat nuorisopalveluiden nuorisotyöyksiköiden omat budjetit sekä nuorisopalveluiden yhteinen 150 000 euron osallistuvan budjetoinnin määräraha. RuutiBudjetissa syntyy vuosittain myös kymmeniä kaupungin muita toimialoja koskevia ehdotuksia. Yksi keino edistää tällaisten toteutumista on nuorten aloitekanava, jonka kautta ehdotukset menevät toimialoille arvioitaviksi.

Nuorten kokemuksia RuutiBudjetista on yhtä monta kuin on osallistujiakin. RuutiBudjettiin kuuluu viisi vaihetta: tiedonkeruu, työpajat, äänestys, neuvottelukunta ja toimenpiteiden toteutus. Osa nuorista osallistuu yläkouluaikanaan ehkä vain joko alueensa RuBu Fest –tiedonkeruufestareille tai äänestykseen, osa vain työpajoihin tai neuvottelukuntaan, osa taas kaikkiin vaiheisiin. Osa on mukana vain toimenpiteiden toteutuksessa. Nuorisotyöyksiköillä on vapaat kädet mukauttaa RuutiBudjettia niin että se vastaa juuri oman alueen nuorten tarpeisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin.

RuutiGaala
Nuorisopalveluiden yhteisen osallistuvan budjetoinnin määrärahan jakautuminen julkistetaan joulukuussa RuutiGaalassa, jossa idean takana olevat nuoret ovat vastaanottamassa shekkejä.

Helsingissä on vuonna 2018 käynnistetty myös koko kaupunginlaajuinen osallistuva budjetointi, jossa kaupunkilaisten ideoille on jaossa 4,4 miljoonaa euroa. Kaupunkiyhteistä mallia ja RuutiBudjettia sovitetaan parhaillaan yhteen, sillä tarve nuorten osallistuvalle budjetoinnille ei uuden kaupunkiyhteisen mallin myötä katoa. RuutiBudjetti mahdollistaa nuorille suoran vaikuttamismahdollisuuden nuorisopalveluiden budjettiin ja alueellisten nuorisotyöyksiköiden toimintaan. RuutiBudjetissa syntyvät toimenpiteet ovat usein kustannuksiltaan huomattavasti pienempiä ja ketterämmin toteutettavia kuin kaupunginlaajuisessa osallistuvassa budjetoinnissa.

Osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen vaatii sekä tietoista johtamista että resursointia. Hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. RuutiBudjetti on nuorisotyön ytimessä: tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta ja yhdessä tekemisen taitoja tekemisen kautta. RuutiBudjettia tehdään alueilla kasvokkain ja kohdaten, mikä mahdollistaa sekä laajan osallistujakunnan että nuoren kehitysvaiheet huomioivan työotteen. Keskeistä itse deliberatiivisen prosessin lisäksi on, että syntyneet toimenpiteet myös toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Toteutuvat ideat ja syvempi tieto nuorten toiveista ja huolista eivät ole prosessin ainoita hyötyjä. Osallistuva budjetointi on ennen kaikkea hedelmällinen nuorten demokratia- ja kansalaiskasvatuksen alusta.


Johanna Laukkanen
Kirjoittaja on Helsingin kaupungin vaikuttamisjärjestelmä Ruudissa työskentelevä suunnittelija.

Lue aiheesta lisää:
Sintomer et al. 2012: Transnational Models of Citizen Participation: The Case of Participatory Budgeting
RuutiBudjetti
RuutiBudjetin vuonna 2019 toteutuvat toimenpiteet
Helsingin nuorten aloitekanava

Kuvat: Maarit Hohteri

blogi vaikuttaminen nuoret nuorisotyö