Blogivieras: Miksei Yhdistyneet kansakunnat koskaan tee mitään?

23.10.2020
SallaM
Nicole Onnela ja Yeti Kakko

Kyllähän se kismittää, kun taaskaan ei onnistuttu ehkäisemään sitä tai toteuttamaan tätä. Kyllähän se kismittää, kun kovasta työstä huolimatta asetettuja tavoitteita ei olla saavutettu. YK on jälleen epäonnistunut ja sen otsikot muistavat kertoa.

Tottahan se on – asiat voisivat olla paljon paremmin. YK on luotu toisen maailmansodan raunioissa. 75 vuoden aikana YK on kasvanut 193 jäsenvaltion kokoiseksi instituutioksi, jonka alaisuuteen kuuluu lukematon määrä eri organisaatioita. Organisaatio ja sopimukset ovat monimutkaistuneet, kuten myös koko maailmamme ja sen järjestys. Tyytymättömyyden tunteessa on helppo osoittaa sormella organisaatiota, jonka toimintaa on ehkä vaikea ymmärtää.

Unohdamme kuitenkin helposti, miksi ylipäänsä näemme asioiden olevan huonommin johonkin verrattuna. Mikä on se, mitä pidämme mittatikkuna katsoessamme valtioiden ja YK:n toimia?

YK on olemassaolonsa aikana luonut pitkän listan sopimuksia ja linjauksia. Nämä yli 560 kansainvälistä sopimusta, 2546 turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa sekä lukematon määrä julistuksia ja muita oikeudellisesti sitomattomia päätöksiä luovat globaalin normiston. Monien yllätykseksi valtiot pääasiassa pitävät niitä toimillaan aktiivisesti yllä, kunnioittavat ja myös noudattavat niitä. Vaikka näitä sopimuksia välillä rikotaan eikä tavoitteita aina saavuteta täydellisesti, ne ovat siitä huolimatta kivijalka kansainväliselle toiminnalle sekä yhteistyölle.

Nämä yleisesti hyväksytyt normit määrittelevät mikä on ja mikä ei ole sallittua. Tämän normiston avulla valtiot sekä järjestöt pystyvät kyseenalaistamaan muiden valtioiden ja toimijoiden toimet, mikäli kokevat jonkun näitä rikkovan. YK:n toimielimet kuten WHO tai UNICEF puolestaan toimivat foorumeina ja työkaluina näiden normien toteuttamiselle.

Ilman tätä kokonaisuutta emme voisi odottaa kansainvälistä yhteistyötä koronan taltuttamiseksi. Ilman lukuisia ihmisoikeussopimuksia nykyään itsestään selvät asiat – kuten vapaus ja tasa-arvo, naisten oikeudet, lasten oikeudet tai vammaisten oikeudet – eivät olisi itsestäänselvyyksiä. Ilman asevalvontaa ja -riisuntaa valvovia elimiä emme vaatisi Yhdysvaltoja ja Venäjää sitoutumaan olemassa oleviin ydinasevalvontasopimuksiin. Ilman suojeluvastuun periaatetta emme puhuisi valtioiden vastuusta suojella kansalaisiaan sotarikoksilta, kansanmurhalta, rikoksilta ihmisyyttä vastaan tai etniseltä puhdistukselta. Ilman ILO:n alkuperäiskansoja koskevaa sopimusta Suomi ei rikkoisi saamelaisten oikeuksia. Myöskään ilman YK:ta emme keskustelisi yhteiskunnan toimintaa nykyaikana läpileikkaavasta Agenda 2030:sta eli kestävän kehityksen tavoitteista – globaalista ilmastonmuutoksen torjumisesta puhumattakaan.

On helppoa syyttää YK:ta olkinukkena sen epäonnistumisista, sillä jatkuva positiivinen normatiivinen kehitys ja jokapäiväinen taustatyö on huomaamatonta eikä se ylitä uutiskynnystä. Se, ettei sitä paljaalla silmällä näe ei kuitenkaan poista sen tärkeyttä.

Hyväksyttävänä pitämämme asiat olisivat hyvin erilaisia ilman YK:ta. Normit ovat kuitenkin alttiita muutoksille ja niitä koetellaan jatkuvasti. Siksi syventämällä kaikkien, erityisesti nuorten, aktiivisuutta ja osallisuutta yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa, on ihmiskunnalla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä pidämme hyväksyttävänä jatkossa. Vaikka YK voi nuorelle tuntua hyvin kaukaiselta, se ajaa asioita, jotka koskettavat myös meitä nuoria ja joihin me voimme myös vaikuttaa. 

YK tarvitsee nuoria ja nuoret tarvitsevat YK:ta. Näistä hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa jalkaväkimiinasopimus sekä ydinasevalvonta, jotka saatiin aikaiseksi aktiivisen nuorisoaktivismin avulla. YK on puolestaan viime vuosina noteerannut virallisesti nuorten merkittävyyden turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2250 “Nuoret, rauha ja turvallisuus”. Tämän päätöslauselman toimeenpanosuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan Suomessa, johon nuoret ovat itse päässeet osallistumaan. Tällaisia nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ei tule pitää itsestäänselvyytenä. 

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja yhteiskunnallinen osallistuminen voisivat kuitenkin olla paremmin. Nuorten huoli tulevaisuudesta ja siihen epäsuotuisasti vaikuttavista asioista kuten ilmastonmuutoksesta kasvaa. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan 67 prosenttia nuorista on melko tai erittäin huolissaan ihmisestä johtuvasta ilmastonmuutoksesta. Tästä johtuen Suomen YK-nuoret ovat olleet yhteydessä Ympäristöministeriöön, joka valmistelee uutta ilmastolakia. Nuorten aloitteesta Suomeen tarvitaan kunnianhimoisempi ja nuoria osallistavampi ilmastolaki. Kyseessä on meidän tulevaisuus.

Vaikka YK on monikansallinen elin, ulottuu sen toiminta aina ruohonjuuritasolle. Suomessa on lukuisia kansallisia YK-toimijoita, joihin myös YK-nuoret lukeutuu. Lisäksi YK-nuorilla on toimintaa paikallistasolla paikallisten YK-yhdistysten kautta. Kaikkeen toimintaan voi kuka tahansa nuori lähteä mukaan ja se on myös hyvä väylä oppia YK:n monimutkaista järjestelmää yhdessä tekemisen kautta. Lisäksi Suomella on oma YK-nuorisodelegaatti, johon haetaan juuri tälläkin hetkellä yhtä nuorta tulevalle delegaattikaudelle. Mahdollisuuksia ja ovia on siis monia. 

Tästä huolimatta saa ja pitääkin kismittää, kun tulevaisuus näyttää synkältä. Tulevaisuuteen voi ja pitää kuitenkin vaikuttaa. Tämän päivän teoilla ja ratkaisuilla Suomessa, EU:ssa ja YK:ssa on vaikutus siihen, mitä odotamme toisiltamme sekä päättäjiltä huomenna. Se, mitä odotamme muilta huomenna, voi olla normaalia pian sen jälkeen. Nuorina me voimme vaikuttaa, miltä huominen näyttää ja mitä sen eteen teemme.

‘’YK:ta ei luotu viemään ihmiskuntaa taivaaseen vaan pelastamaan se helvetiltä’’.

Näillä edesmenneen YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin sanoilla toivotamme hyvää YK-päivää ja kannustamme jokaista osallistumaan paremman huomisen normalisoimiseksi! 


Nicole Onnela
Suomen YK-nuorten puheenjohtaja

Yeti Kakko
Suomen YK-nuorten varapuheenjohtaja

Suomen YK-nuoret on valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka päätehtävänä on toimia Suomen nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa ja tiedottaa YK:n toiminnasta ja tavoitteista. YK-nuoret tarjoaa nuorille mahdollisuuden kansalaisjärjestötoiminnan kautta kasvattaa tietämystä YK:hon liittyvistä aiheista ja laajemmin globaaleista kehityskysymyksistä sekä osallistua kansainväliseen toimintaan.

 

YK 2250