Blogivieras: Korona lisää nuorisotyöttömyyttä, eikä aktivointi auta

24.03.2020
KatjaA
Silja sinisessä takissa katsoo kameraa ja seisoo betonielementin edessä.

Koronavirus ravistelee paitsi ihmisten terveyttä ja turvallisuudentunnetta, myös taloutta. Talouden syöksyminen vaikuttaa kipeästi kaikkiin, mutta pidemmällä aikavälillä erityisesti nuoriin.

Nuorten asema työmarkkinoilla on kaikkein alttein suhdannevaihteluille eli sille, miten taloudessa menee. Kun talous kukoistaa, monenlaisille työntekijöille on kysyntää. Kun taloudessa menee huonosti, uusia ihmisiä ei palkata. Laskusuhdanteissa työttömäksi jää myös ihmisiä, joilla on vasta työelämään pyrkiviä nuoria pidempi työhistoria tai korkeampi koulutus. Kun talous alkaa kohentua, ensin palkataan takaisin usein ne, joille työhistoriaa on jo ehtinyt kertyä.

Työttömyysturvan ehdot tiukimpia nuorille

1990-luvun talouslaman seurauksena nuorten työttömien määrä kasvoi huomattavasti. 90-luvun yksilönvastuuta ja taloudellista tehokkuutta korostavan uusliberalistisen ajattelutavan mukainen ratkaisu nuorisotyöttömyyteen oli aktivointipoliittisten toimien lisääminen. Aktivointipolitiikalla tarkoitetaan usein velvoittavia toimia, joilla yritetään ohjata ihmisiä hakeutumaan työmarkkinoille. Aktivointipoliittisia toimia, kuten tiukempia työttömyysturvan sanktioita, velvoitetta osallistua työhön tai palveluihin ja velvoitetta hakeutua koulutukseen, on 1990- ja 2000-luvulla kohdistettu erityisesti alle 25-vuotiaille nuorille.

2010-luvulla kehitetty nuorten nuorisotakuu toi lisää rahaa nuorten palveluihin. Nuorisotakuu on myös palvelulupaus siitä, että alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työtä, opiskelumahdollisuuksia tai paikka työpajalta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Silti myös nuorisotakuu on aktivointipoliittinen toimi, jonka puitteissa tarjotuista paikoista kieltäytyminen voi johtaa sanktioihin.

Sen lisäksi, että nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla on haavoittuva, on nuorten oikeus työttömyysetuuksiin rajatumpi kuin muulla väestöllä. Vastikkeellisuuden lisäksi oikeus työttömyysetuuksiin on sidottu osin aikaisempaan työhistoriaan, jota vasta työelämään suuntaavilla nuorilla ei ole välttämättä ehtinyt kertyä. Nuoret aikuiset ovatkin yliedustettu ryhmä viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen käyttäjissä.

Aktivointi ahdistaa

Kun syöksyvä talous vaarantaa työpaikat monilla aloilla, on vaarana, että nuoret jäävät työmarkkinoilla ja taloudellisesti ahtaalle pitkäksi aikaa. Tilannetta pahentaa, että haasteet työmarkkinoilla osuvat samoihin ikäluokkiin, joiden työmarkkinoille kiinnittymistä vuonna 2008 alkanut taloustaantuma on hidastanut.

Väestötasolla aktivointitoimet lisäävät työllistymistä sekä osallistumista aktivointipalveluihin. Kuitenkin vaikutus on suurin heille, joilla työllistyminen onnistuu muutenkin parhaiten. Sen sijaan pitkään työttömänä olleille, matalimmin koulutetuille ja terveys- tai mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville työttömyysetuuksien leikkaamisen kaltaiset “kovat” aktivointitoimet eivät näytä lisäävän työllistymistä. Päinvastoin: ne voivat lisätä ahdistusta, lamaannuttaa ja sysätä köyhyyden kierteeseen. 

Siksi nuorille suunnattujen aktivointitoimien tiukentaminen ei ole enää vaihtoehto. Jo nyt aktivointitoimien tiukkojen ehtojen täyttäminen karkottaa haastavimmassa tilanteessa olevia nuoria niin työttömyysetuuksien kuin palvelujen ulkopuolelle. Mikään aktivointi ei lisää myöskään työllistymistä, jos työpaikkoja ei ole.

Estetään epätoivon kierre

Koronan luoma epävarmuus koettelee kaikkia ja kaikkea: ihmisten toimeentuloa, yrityksiä, kuntien ja valtioiden talouksia ja koko maailmantaloutta. 

Myös nuorten epävarmuus omasta taloudellisesta pärjäämisestään kasvaa, kun kesätyöpaikkoja perutaan ja opintojen eteneminen opiskelukyvystä puhumattakaan voivat vaarantua. Työllistymistä edistävien aktivointipalveluiden mahdollinen peruuntuminen voi herättää huolen siitä, mihin etuuksiin nuori aikuinen on poikkeustilassa oikeutettu.

Emme saa jättää nuoria ja nuoria aikuisia yksin epävarmuuden kanssa.

Juuri nyt päällä olevassa poikkeustilanteessa tärkeintä on varmistaa, että nuorten tiukat sosiaali- ja työttömyysturvan sekä jopa opintotuen ehdot joustavat. Aktivoinnin sijaan tärkeämpää on nyt varmistaa, että nuoret eivät ajaudu syvenevään köyhyyden ja epätoivon kierteeseen.

Koronaa seuraava julkisen talouden alijäämä lisää tulevaisuudessa painetta leikata palveluiden rahoitusta. Historian opit kuitenkin osoittavat, että nuoret tulevat tarvitsemaan niin työllistymisen kuin kokonaisvaltaisen tuen palveluita jopa aiempaa enemmän. Pidemmällä aikavälillä nuorten työllistymisen ja elämän raiteilleen palauttamisen tueksi tarvitaan aktivointipoliittisten ehtojen tiukentamisen sijaan palveluita, jotka tukevat nuorta kokonaisvaltaisesti ja auttavat nuoria löytämään itselleen sopivan elämänpolun.
 

Silja Uusikangas
Kirjoittaja on nuorista ja työmarkkinoiden rakenteista tietokirjaa kirjoittava valtiotieteiden maisteri. 

 

Lähteet:

Hiilamo, Heikki, Määttä, Anne, Koskenvuo, Karoliina, Pyykkönen, Jussi, Räsänen, Tapio & Aaltonen, Sanna (2017) Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. https://www.theseus.fi/handle/10024/133266

Karjalainen, Vappu & Keskitalo, Elsa (toim.) (2013) Kaikki työuralle! Työttömien aktiivipolitiikkaa Suomessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104433/URN_ISBN_978-952-2…

Määttä, Anne (2012) Perusturvan poiskäännytetyt. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):2. Luettavissa: http://www.julkari.fi/handle/10024/102930 

Määttä, Mirja, Asikainen Elina & Saastamoinen, Mikko (2016) Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä. Nuorisotutkimus 34 (2016):1.

Raittila, Simo, Korpela, Tuija, Ylikännö, Minna, Laatu, Markku, Heinonen, Hanna-Mari, Jauhiainen, Signe, Helne, Tuula (2018) Nuoret ja perustoimeentulotuen saanti. Rekisteriselvitys. Työpapereita 138 | 2018. Helsinki: Kansaneläkelaitos.  Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236234/Tyopapereita138…

Uusikangas, Silja (2019) Aktivointi, sanktiot ja poiskäännyttäminen. Nuorten aikuisten työvoimapoliittisten lausuntojen kohdentuminen TE-palveluissa. Pro gradu, Helsingin yliopisto. Luetavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302340/Uusikangas_yhte…

nuoret nuorisotakuu korona