Blogi: YK:n päätöslauselma 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus – onko sillä väliä Suomessa?

08.02.2019
LumiY
Lumi Young

Miten New Yorkissa toimivan YK:n turvallisuusneuvoston päätökset konkretisoituvat suomalaisissa kouluissa, seurakunnissa ja järjestöissä?

Aloitin Allianssilla tammikuussa koordinaattorina projektissa, jossa selvitämme nuorten näkemyksiä rauhasta ja turvallisuudesta. Prosessin tarkoitus on varmistaa, että suomalaisten ja Suomessa asuvien nuorten ääni kuuluu YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimintaohjelman valmistelussa. Yksikään muu maa ei ole vielä julkaissut omaa toimenpideohjelmaansa, joten voi hyvin olla, että meidän ohjelmamme on maailman ensimmäinen!

Mitä 2250 oikein tarkoittaa?

Omassa kehitysyhteistyökuplassani välillä unohtuu, että YK:n päätöslauselmat ja kansainväliset viitekehykset eivät todella ole arkipäivää suurimmalle osalle ihmisistä. Kapulakielistä päätöslauselmaa tavatessa saattaa moni meistä pohtia, millä tavoin tämä muka minun elämääni liittyy.

Olen tehnyt vuosia töitä YK:n päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus parissa konfliktialueilla ja maissa, jossa jälleenrakennusta on päästy vasta hiljattain aloittamaan. Työssäni maailmalla olen usein miettinyt, tehdäänkö päätöslauselma 1325:een liittyvää konkreettista työtä Suomessa ollenkaan – kansallisessa 1325-toimintaohjelmassa kun katse on enemmän maailmalle. Kokemuksistani johtuen tämän projektin alussa suuri huoleni oli sen varmistaminen, että Suomen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma koetaan aidosti osaksi niin kansallista nuorisotyötä kuin kansainvälisesti osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toimenpideohjelma kun saattaa helposti päätyä joko tai -asetelmaan.   

Vietettyäni nyt kuukauden päivät Allianssilla, en voi muuta kuin ilosta hihkaisten todeta, miten upeaa työtä monet eri tahot tekevät aiheen parissa – monet jopa tietämättä, miten hyvin oma työ itse asiassa solahtaakin vuonna 2015 allekirjoitetun päätöslauselman alle. Suomessa kouluissa tehdään globaalikasvatusta, seurakunnilla on mitä monipuolisinta rauhaa edistävää toimintaa ja järjestökentältä löytyy lähes jokaiselle jotakin. Joukkueurheilussakin menestykseen tarvitaan yhteistyö- ja kuuntelutaitoja sekä luottamusta pelikavereita kohtaan. Nämä kaikki ovat tärkeitä elementtejä myös rauhankulttuurin edistämisessä.   

YK:n päätöslauselma 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus ulottuu myös toimintaan, joka ylläpitää rauhaa ja käsittää turvallisuuden laajemmin kuin vain sodan tai väkivallan puuttumisena. Rauha ei ole muuttumaton tila, vaan sitä on koko ajan ylläpidettävä. Laajempaan turvallisuuskäsitteeseen sisältyy myös inhimillinen turvallisuus, joka kattaa sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin sekä ihmiselämän arvokkuuden ja ihmisoikeuksien edistämisen. Kansainvälisestä yhteistyöstä puhuttaessa saattaa välillä unohtua, että lopulta kyse on eri maiden välisestä yhteistyöstä, ei jostain erillisestä meistä riippumattomasta kokonaisuudesta - siis samasta vuorovaikutuksen dynamiikasta, joka toimii lukion käytävillä, sunnuntain sählypelissä tai opiskelijakunnan vuosijuhlassa.

Suomessa  2250-päätöslauselmassa on pitkälti kyse siitä, että ylläpidetään rauhan kulttuuria ja turvallista yhteiskuntaa arjessa. Tätä työtä tehdään jo paljon, mutta on taattava, että samat mahdollisuudet ovat kaikkien nuorten saavutettavissa. Lisäksi päätöslauselmassa vaaditaan, että päättäjät varmistavat nuorten aktiivisen osallistamisen siihen, miten toiminnan ja politiikan kautta yhteiskuntaa kehitetään nyt ja tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että päättäjät ja nuoret yhdessä toimivat aktiivisesti turvallisen, rauhaisan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan eteen, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua ja voida hyvin.  

 

Lumi Young
Kirjoittaja koordinoi Allianssilla 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -projektia.

blogi vaikuttaminen SCR2250