Blogi: Saksan EU-puheenjohtajakaudella on panostettava nuoriin

03.07.2020
TuomasK
Tuomas seisoo ulkona kesäisessä Helsingissä ja hymyilee.

Keskiviikkona käynnistyi Saksan EU-puheenjohtajakausi. Puheenjohtajuus on Saksalle jo kahdestoista, ja sen logona toimii Möbiuksen nauha, joka symboloi unionin jäsenvaltioiden tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kykyä selviytyä yhdessä vaikeistakin tilanteista. Vuoden loppuun saakka kestävän kauden keskiössä ovat muun muassa toipuminen koronakriisistä, ilmastoasiat, digitalisaatio ja EU:n globaalin roolin vahvistaminen.

On erittäin hienoa, että Saksan puheenjohtajakauden ohjelmassa on kirjauksia myös nuorista. Ensinnäkin ohjelmassa nostetaan esille nuorisotyöttömyyden kitkeminen ja nuorisotakuun vahvistaminen. Tämä on todella tärkeää, sillä koronan pitkäaikaiset haitalliset vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea nuoriin, ja nuoret tarvitsevat nyt kipeästi tukea. Ohjelmassa huomioidaan ansiokkaasti työmarkkinoille pyrkivien nuorten tukeminen. Koronakriisi on iskennyt erityisen kovaa vastavalmistuneisiin, ja työttömyydellä heti työuran alkuvaiheessa voi olla pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia nuoren elämässä. Miten nuorisotyöttömyys Saksan puheenjohtajakauden aikana Euroopassa lopulta kehittyy, riippunee kuitenkin paljon sellaisista asioista, joihin Saksa pystyy vaikuttamaan vain rajallisesti, esimerkiksi talouden romahduksen laajuudesta ja pandemian kehityksestä.

Ohjelman mukaan Saksa haluaa kautensa aikana edistää myös nuorten osallisuutta ympäri Euroopan. Nuorten osallisuus onkin avainasemassa rakennettaessa kestävää Euroopan unionia. Se, miten tätä tavoitetta käytännössä edistetään, jää ohjelmassa kuitenkin valitettavasti aika lailla auki. Nuorten osallisuuden ohella yksi ohjelman konkreettinen tavoite on nuorisotyön vahvistaminen Euroopassa, ja siten nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksena on kehittää yhteinen EU:n ja Euroopan neuvoston nuorisotyön agenda (European Youth Work Agenda, EYWA). Joulukuussa järjestetään Bonnissa kolmas eurooppalaisen nuorisotyön konferenssi, joka toimii lähtölaukauksena nuorisotyön agendan toimeenpanolle. Saksan aloitteet ovat hyvin merkityksellisiä nuorisotyön kehittämisen kannalta, ja on tärkeää, että ne konkretisoituvat.

Saksan kauden aikana on myös välttämätöntä edistää EU:n ilmastoneutraaliutta. Vaikka koronakriisi hallitsee puheenjohtajakautta, ilmastokriisi on yhä merkittävin nuorten tulevaisuutta määrittävä kysymys. Ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimmat seuraukset konkretisoituvat vasta tulevaisuudessa, ja siksi ilmastokriisi uhkaa ennen kaikkea nuoria, jotka muodostavat noin kolmanneksen koko EU:n väestöstä. Vihreän Euroopan rakentaminen on yksi EU:n nuorisostrategian tavoitteista, ja on mainiota, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on saanut Saksan ohjelmassa palstatilaa. Ilmastotavoitteiden edistymisen kannalta keskeistä on, miten neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista ja elpymisrahastosta etenevät puheenjohtajakauden aikana. Neuvotteluissa ilmaston on oltava etusijalla.

Vaikka Lissabonin sopimuksen myötä EU-puheenjohtajuuden merkitys vähentyi, suurten jäsenvaltioiden puheenjohtajakaudet ovat kuitenkin olleet merkittäviä ajanjaksoja EU:n kehityksessä. Toivon, että seuraavan kuuden kuukauden aikana myös nuorten asiat aidosti edistyvät unionissa. Nuoriin panostaminen on ainoa keino luoda pitkällä tähtäimellä kestävä Eurooppa.

Tuomas Karvonen
Kirjoittaja on Allianssin vaikuttamisen harjoittelija ja Eurooppanuorten varapuheenjohtaja.

EU Euroopan unioni korona