Blogi: Pitääkö olla huolissaan nuorten äänestysaktiivisuudesta?

25.09.2020
VirvaV
Mustavalkoisessa kuvassa Virva Viljanen katsoo vasemmalle ja hymyilee leveästi.

Kyllä pitää. 

Nuoret nimittäin äänestävät kaikissa vaaleissa muita ikäryhmiä vähemmän. Viime kuntavaaleissa keväällä 2017 vain noin joka kolmas 18-24-vuotias nuori käytti ääntään. Kaikkein varmimmin vaaliuurnille puolestaan saapuvat eläkeikäiset 65-74-vuotiaat. 

Tämä tarkoittaa, että nuorten ääni on aliedustettu vaalituloksessa - ja lopulta päätöksenteossa.

Nuorten äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 35 %.

Kun vertaillaan eri vaalien äänestysastetta, nuorten näkökulmasta suosituimmat vaalit ovat eduskunta- ja presidentinvaalit. Vähiten nuoret käyvät äänestämässä kunta- ja europarlamenttivaaleissa. Useimmissa vaaleissa siis alle puolet ikäryhmästä vaikuttaa äänestämällä.

Vaikka tilanne on huolestuttava, myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Kevään 2019 eduskunta- ja eurovaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi verrattuna aiempaan.

Nuoret äänestävät enemmän eduskunta- ja eurovaaleissa.

Nuorten äänestysaktiivisuuden ja oikeastaan osallisuuden taustalla on monia tekijöitä. 

Sami Borgin Kuntavaalitutkimuksessa 2017 selvitettiin kattavasti äänestyskäyttäytymisen taustasyitä. Äänioikeuden käyttämättä jättämisen todennäköisyyttä kasvattaa iän lisäksi monet taustatekijät, kuten sosioekonominen asema, koulutustaso, vanhempien näyttämä esimerkki ja ulkomaalaistausta. 

Samanlaisia yhteyksiä nähdään myös nuorten kiinnostuksessa politiikkaan. Nuorisobarometrissä 2018 kysyttiin 15-29-vuotiailta nuorilta, kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta. Myönteistä oli, että kaikkien nuorten yhteenlaskettu politiikkakiinnostus kohosi korkeimmilleen 20 vuoteen. 

Kuitenkin koulutus kannattelee nuorta monella tavalla - myös yhteiskunnallisen kiinnostuksen ja osallisuuden osalta. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja lukio-opinnoissa opiskelevat olivat kiinnostuneempia politiikasta kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja peruskoulun jälkeen opintonsa päättäneet nuoret.

Koulutustaso vaikuttaa nuorten politiikkakiinnostukseen.

Selitys ei ole kuitenkaan se, etteikö äänestämisellä olisi nuorille merkitystä

Nuorisobarometrissä 2018 kysyttiin “Kuinka paljon seuraavilla keinoilla voi mielestäsi vaikuttaa?”. Erittäin tai melko paljon vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa erityisesti asettumalla ehdolle vaaleissa (66 % vastaajista) ja äänestämällä (66 %). Tutkimukset osoittavat, että suomalaisilla nuorilla on ylipäänsä vahva luottamus poliittisiin instituutioihin. Vain 14 % nuorista kokee, että jättämällä äänestämättä voi vaikuttaa.

Hieman vanhempi tutkimus, vuoden 2013 Nuorisobarometri, selvitti nuorten syitä olla äänestämättä. Yli puolet edeltävissä kuntavaaleissa äänestämättä jättäneistä nuorista kertoi, että tärkeä syy oli vaikeus löytää itselle sopiva ehdokas. 49 % nimesi myös syyksi vaikeuden löytää itselle sopiva puolue, kun 38 % vastasi, ettei katso äänestämisestä olevan itselle mitään hyötyä. Vain 15 % vastaajista protestoi äänestämättömyydellä politiikkaa ja poliitikkoja vastaan. Enemmistölle näistä nuorista äänestämättä jättäminen perustui omaan päätökseen eikä esimerkiksi ulkoiseen esteeseen.

Borgin Kuntavaalitutkimuksesta selviää, että nuoret ovat hyvin liikkuvia äänestäjiä, jotka tekevät muita useammin äänestyspäätöksen vasta vaalipäivän kynnyksellä. Alle 25-vuotiaista äänestäjistä noin joka neljäs päätti äänestämänsä puolueen joko samana päivänä tai joitakin päiviä ennen äänestämistä. Lähes puolet nuorimmista äänestäjistä valitsee ehdokkaan samana päivänä tai vain vähän aikaisemmin. Vain 17 % tästä ikäryhmästä äänestää vaaleista toiseen samaa puoluetta. Ennakkoon äänestäminen on edelleen melko harvinaista alle 25-vuotiaiden keskuudessa, sillä vain 13,3 % kävi äänestämässä ennakkoon kuntavaaleissa.

Ensimmäisillä äänestyskerroilla on ratkaiseva merkitys siinä, tuleeko äänestämisestä nuorelle tapa vai jääkö vaaleihin osallistuminen todennäköisemmin väliin.

Muutos vaatii ennen kaikkea asennemuutosta. Nuorten matala äänestysaktiivisuus on vakava ilmiö. Päätöksentekijöiden pitää tunnistaa, ettei nuorten ääni kuulu riittävästi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Vuosi sitten mietimme nuorten ja nuorisoalan asiantuntijoiden kanssa laaditussa Uuden politiikan julistuksessa ratkaisuja viheliäiseen ongelmaan.

Äänestämisestä pitää tehdä entistä helpompaa nuorille. Ennakkoäänestyspaikat pitää suunnitella nuorten kanssa paikkoihin, joissa nuoret ihmiset muutenkin viettävät aikaa. Viestintää tarvitaan aina lisää. Yllättävän moni esimerkiksi luulee, että jos on hukannut kotiin tulleen paperisen äänestysilmoituksen, ei voisi mennä äänestyspaikalle. Tämä ei pidä paikkaansa, pelkät henkkarit riittävät!

Vaaleissa median, puolueiden ja ehdokkaiden pitää nostaa esille nuorille tärkeitä asioita. Selkeällä kielellä. Nuoret eivät välttämättä äänestä itse nuoria ehdokkaita, mutta demokratian kannalta on olennaista, että ehdolla on nuoria erilaisista taustoista. Nuoret ehdokkaat tarvitsevat tukea kampanjointiin, sillä politiikka kuuluu kaikille demokratiassa.

Ja lopuksi pitää lisätä muita tapoja vaikuttaa vaalien välillä. Äänestäminen ei ole ainoa tapa osallistua päätöksentekoon. Kansalaisaloitteet, yhteiskehittäminen ja osallistuva budjetointi lisäävät yhteiskunnan demokraattisuutta ja nuorten mahdollisuuksia osallistua.

Vaikka Suomea voidaan monella mittarilla pitää demokratian mallimaana, nuorten alhainen äänestysaktiivisuus on meidän demokratiamme kompastuskivi. Nuorten matala äänestysaktiivisuus ei ole sattuma tai vahinko. Nuoret eivät ole unohtaneet politiikkaa - vaan politiikka tuntuu unohtaneen nuoret.

 

Virva Viljanen

Kirjoittaja työskentelee Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntijana ja pohtii demokratiakasvatuksen uusia menetelmiä keväälle 2021.

 

kuntavaalit äänestysaktiivisuus nuoret