Blogi: Nuorten mielenterveys ei voi odottaa sote-uudistusta – panostuksiin oltava valmiita heti valtuustokauden alussa

03.05.2021
PaijuP
Eero Löytömäki hymyilee ja katsoo ylävasempaan

Hei kuntavaaliehdokas! Onko nuorten mielenterveys sun kuntavaaliteema? Tai ainakin asia, johon olet valmis panostamaan seuraavalla valtuustokaudella? Eikö? Sitten suosittelen, että varaat vaalitiimisi kanssa välittömästi palaverin. Teidän pitää nimittäin priorisoida tavoitteet uudestaan. 

“Mutta kun se sote tulee vie nämä asiat pois kuntien vastuulta, niin ei meidän tarvitse…”

Älä länkytä, vaan ota kynä kauniiseen käteen! Tykittelen pari faktaa tiskiin, tee muistiinpanoja:

  1. Mielenterveyden haasteet ovat nuorten yleisin terveysongelma. Eri tutkimusten mukaan 20-25 % nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Kolme neljäsosaa mielenterveysongelmista puhkeaa ennen 25 vuoden ikää ja noin puolet jo ennen 14. ikävuotta. 
  2. Mielenterveysongelmat ovat myös hyvin yleinen syy nuorten työkyvyttömyyden ja nuorten syrjäytymisen taustalla. Alle 25-vuotiaana mielenterveys­häiriöiden vuoksi sairaalahoidossa olleiden riski olla pois työmarkkinoilta on suuri. Myös riski siihen, että he eivät suorita toisen tai korkeamman asteen tutkintoa, on muuta väestöä suurempi.
  3. Nuorten mielenterveysongelmiin tulisi tarttua ajoissa. Tällä hetkellä nuorten palvelut ovat pirstaleisia eikä matalan kynnyksen tukea ole saatavilla riittävästi. Kun perusterveydenhuolto ei vedä, nuoret ohjautuvat erikoissairaanhoidon ruuhkaiseen jonoon odottamaan.
     

Eli tiivistettynä: Nuoret kärsivät mielenterveyden häiriöstä paljon, se vaikuttaa heidän työllistymiseensä merkittävästi ja eniten tarvittu perustason hoito on ihan solmussa. Ja tämä jo ennen koronaa! Kuten tiedämme, korona ei todellakaan parantanut tilannetta. Pari lisäfaktaa:

  1. Korona on lisännyt nuorten mielenterveysoireilua. Tämä näkyi esimerkiksi Allianssin ja MTV Uutiset hemikuisessa kyselyssä, jossa 75 % nuorista kertoi koronan heikentäneen henkistä hyvinvointiaan. 
  2. Korona-aikana nuorten palveluita on myös karsittu, vaikka epidemiatilanne ei sitä olisi vaatinut. Esim. keväällä 2020 vain 40 % kouluterveydenhoitajasta ja lääkäristä käytti työaikaa kouluterveydenhuollon tehtäviin normaalisti.

Eli sama rautalangasta: Korona-aikana nuorten mielenterveysavun tarve on ennestään kasvanut, mutta kunnat ovat samaan aikaan laittaneet palveluita tauolle. Sun duuni on katsoa, että näin ei käy enää jatkossa.

Nuorten ahdinko on nyt kovempi kuin vuosiin. Tilanne on niin akuutti, että ei tässä ole aikaa jäädä odottelemaan mitään tulevaa sote-uudistusta tai valtakunnallista hoitotakuulainsäädäntöä. Kuntien on oltava valmiita panostamaan nuorten mielenterveysongelmien hoitoon heti seuraavan valtuustokauden alussa. Muuten edessä voi olla menetetty sukupolvi. Jo nyt nuorten parissa toimivat ammattilaiset arvioivat, että koronan myötä nuorten syrjäytymisriski on merkittävässä kasvussa. 

Joten, kuntavaaliehdokas: jos haluat olla vakavasti otettava valtuutettu, on aika nostaa nuorten mielenterveys tavoitelistasi kärkeen. Kunnanvaltuustoilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa myös terveyspalveluihin. Älä siis pyörittele peukaloitasi sotea odotellen, vaan tee voitavasi jo nyt. 

Eero Löytömäki
Kirjoittaja on asiantuntija, joka vastaa sote-asiosta ja vastustaa länkyttämistä.

Lue nuorisoalan kuntavaalitavoitteet täältä.

 

nuoret mielenterveys kunnat kuntavaalit