Blogi: Miten nuoriso voi? Kolme pointtia kouluterveyskyselystä

02.10.2019
EeroL
Kuva Eero Löytömäestä seisomassa pensaan edessä.

Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset julkistettiin 17.9.2019. Kyseessä on yksi maan merkittävimpiä nuorten hyvinvoinnin mittareita ja tälläkin kertaa siihen vastasi yli neljännesmiljoonaa lasta ja nuorta. Tiivistin kyselyn nuoria koskevat tulokset kolmeen pointtiin.

Pointti 1: Suurin osa nuorista voi hyvin

Kouluterveyskyselyn suuret linjat ovat ilahduttavia ja ne voi tiivistää yhteen lauseeseen: nuorilla menee pääsääntöisisesti hyvin. Kolme neljästä on tyytyväisiä elämäänsä ja huomattava enemmistö pitää koulunkäynnistä. Erityisesti amikset viihtyvät koulussa todella hyvin, sillä yli 80 % heistä vastasi pitävänsä koulunkäynnistä. Suurin osa nuorista myös koki, että keskusteluyhteys omiin vanhempiin oli kunnossa. 

Koulussa on kivaa, elämä on kivaa ja vanhemmilekin on kiva jutella. Elämän peruspalikat ovat siis valtaosalla nuorista kohdillaan. Hyvä niin! 

Pointti 2: Tyttöjen ongelmat korostuvat

Huolestuttavaa kouluterveyskyselyssä on tyttöjen tilanne. Lähes kaikilla mittareilla tytöt voivat huonommin kuin pojat. 

Vaikka nuorten tyytyväisyys elämäänsä onkin korkeaa, on elämäänsä tyytyväisten tyttöjen osuus 10-20 prosenttiyksikköä poikia alhaisempi. Tyttöjen myös kokevat terveytensä keskinkertaiseseksi tai tai huonoksi huomattavasti poikia useammin ja yksinäisyys on yli tuplasti yleisempää tyttöjen keskuudessa. Myös uupumus on tuplasti yleisempää tyttöjen keskuudessa ja esimerkiksi lukiolaistytöistä joka viides kokee uupumusta. 

Perinteisesti etenkin julkisessa keskustelussa on ollut tapana olla huolissaan nuorista miehistä ja heidän pärjäämisestään. Uusin kouluterveyskysely herättää kuitenkin kysymään, pitäisikö meidän olla nykyistä enemmän huolissamme nuorista naisista - heidän tuloksensa kun ovat sen verran poikia kehnompia. 

Osa sukupuolten välisistä eroista kouluterveyskyselyssä selittynee toki sillä, että pääsäntöisesti naisilla on kaikissa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä kyselyissä tapana ilmoittaa ongelmistaan miehiä useammin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että miehillä olisi vähemmän ongelmia. Pikemminkin kyse lienee siitä, että miehillä on syystä tai toisesta korkeampi kynnys myöntää tai tunnistaa terveysongelmiaan.

Ehkä huolta pitäisikin siis kantaa ihan kaikista nuorista. Ainakin ummehtuneet stereotypiat hyvinvoivista kympin tytöistä ja huolta herättävistä pojista on syytä unohtaa. 

Pointti 3: Joka kolmas tyttö on seksuaalisen häirinnän tai väkivallan uhri

Joka kolmas tyttö on kokenut seksuaalista ahdistelua tai seksuaalista väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Toistan: joka kolmas.

Luku on niin pysäyttävä, että sille on annettava oma tila ja väliotsikko.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä ahdistelusta ja häirinnästä ilmoitti alle viidennes tytöistä. Näyttääkin siltä, että #metoo-liike ja sen tiimoilta käyty laaja julkinen keskustelu on johtanut siihen, että seksuaalinen häirintä ja ahdistelu tunnistetaan nuorten keskuudessa paremmin. Voi toki myös olla, että seksuaalinen häirintä on lisääntynyt - sitä on kyselytutkimuksesta hankala päätellä. Itse kuitenkin uskon vakaasti, että ilmiö on aina ollut yleinen, mutta alkaa vasta nyt tulla näkyväksi. Kyynikko minussa sanookin, että vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä luvut ovat vielä korkeammat. Jotta niin ei kävisi, on työ aloitettava heti ja isosti.

Toisaalta koko kysymys siitä, onko ilmiö nyt yleisempi kuin aiemmin, on oikeastaan melko turha. Se on akateemista neppailua, jota me työksemme kyselyjä tulkitsevat harjoitamme. On täysin epäolennaista, häirittiinkö viime vuonna enemmän kuin tänä vuonna. Tärkeintä on se, että yksikin ahdistelutapaus on liikaa. 

Olkoon se blogin viimeinen, ylimääräinen, pointti. Osoittivat graafit ja käppyrät ylös tai alas, olivat luvut tällä kertaa parempia tai huonompia, niin yksikin pahoinvoiva nuori on silti liikaa. Se saattaa tilastoja tuijottavilta välillä unohtua.

Eero Löytömäki
Kirjoittaja on Allianssin sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikuttamisen asiantuntija, joka tuijottaa työkseen välillä liikaa tilastoja. 

vaikuttaminen terveys kouluterveyskysely