Blogi: Mitä yhteistä on laskiaispullalla ja nuorten harrastamisella

02.03.2020
NiinaR
Mustavalkoisessa kuvassa Niina Ratilainen katsoo oikealle.

Kaikilla on aiheesta mielipide, joka on oikea. Sinäkin aloit lukemaan tätä blogia, koska olet vakuuttunut siitä, että mantelimassa on ainoa oikea täyte. Olet tietysti mielestäni väärässä, koska ainoa oikea täyte on hillo. 

Sama ajatuskulku on usein mukana kun aikuiset pohtivat, mitä nuorten tulisi harrastaa. 

Tänä keväänä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa työryhmässä on valmisteltu toteutusta hallitusohjelman kirjaukselle Jokaiselle nuorelle mieluisa maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Työryhmä esittää huhtikuussa kehysriiheen kokoontuvalle hallitukselle mallia, jolla tätä tavoitetta toteutetaan. 

Nuorten harrastamisesta on keskusteltu aikuisten pöydissä jo kauan - onhan nuorten harrastaminen ja mielekäs vapaa-aika itseisarvoisesti meille yhteiskunnassa tärkeää. Hyvä niin. Nuorten harrastamista myös selvitetään ja tutkitaan paljon. Tutkija Leena Haanpään kuvaa julkaisussaan Harrastustakuu: Yhdenvertaisuuden asialla, miten nuorten vapaa-ajan harrastamista on pidetty aina arvossa -  yhteiskunnan tavoitteet harrastamiselle ovat vain vaihtuneet eri aikakausina. Kun sata vuotta sitten harrastamista pidettiin lasten ja nuorten sosialisaation kenttänä, on viime vuosisadan alussa ajateltu harrastamista kansalaiskasvatuksen välineenä. Tästä on edetty harrastamisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä sosiaalisten hyötyjen painottamiseen. Vuonna 2017 silloisen harrastusuudistuksen tavoitteeksi kirjattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisen, syrjäytymisen ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen.

Onko harrastaminen muuttunut, tutkimustulokset harrastamisen hyödyistä vai tapamme katsoa harrastamista nuorisopolitiikan välineenä?

Vuonna 2020 tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on mieluisa harrastus. Sanamuoto on aika vallankumouksellinen, jos sen tahtoo niin nähdä. Samoin kuin laskiaispullan kohdalla, aikuisilla on nimittäin usein selkeä mielipide siitä, millainen harrastaminen kannattaa. Mieluisa harrastus siirtää vallan nuorille. Nuorten ja perheiden arjessa linjaus ei ehkä vaikuta kovin vallankumoukselliselta, onhan moni on jo kauan valinnut harrastuksensa oman mielenkiinnon, ei yhteiskunnan antamien tavoitteiden mukaan. Muutos tuntuu kuitenkin siinä, mitä harrastuksia nuorille on paikallisesti tarjolla.

Aina aikuisen ajatusmaailma ei nimittäin kohtaa nuorten toiveiden kanssa - ainakaan syteemitasolla. Tämä tulee esiin konkreettisesti esimerkiksi kyselyissä, joita nuorille harrastamiseen liittyen tehdään. Kyselyissä saatetaan luetella perinteisiä ohjatun harrastamisen vaihtoehtoja ja kun lapsi haluaa vapaa-ajallaan hoitaa eläimiä, kirjoittaa raplyriikoita tai uida merenneitopyrstöllä. Vuonna 2020 nuorten ja aikuisten harrastusmaailman kohtaamattomuus tulee usein esiin e-pelaamisessa ja tubettamisessa. Nuorille viihtyisä vapaa-aika ja mieluisa harrastus on aiempaa useammin verkossa, mutta aikuinen tunnistaa usein jumppasalin, jääkiekkokaukalon ja aikuisen ohjaajan. Myös nuorten omaehtoinen toiminta on suosittua ja paikat sille kysyttyjä, mutta tunnistaako järjestelmä nuorten kepparikisat harrastuksksi, jos toiminnalla ei ole säännöllistä viikkokalenteria ja aikuista ohjaajaa?

Tavoite nuorille mieluisista harrastuksista muuttaa koko ajattelumallin, sillä mieluisa harrastus on nutellapulla ja mehän kaikki tiedämme, että laskiaispulla on nutellatäytteellä parasta.

 

Opetus- ja kulttuuriminsteriö järjestää 5.3. avoimen keskustelutilaisuuden harrastamisen Suomen mallista, joka voi seurata etänä verkossa ja katsoa tallenteena

 

Niina Ratilainen
Kirjoittaja on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin vaikuttamisen asiantuntija

harrastustakuu harrastaminen