Blogi: Miltä näyttää uuden sukupolven Eurooppa?

04.09.2020
JanikaT
Janika ja Tuomas Pasilan portailla, mustavalkokuva

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen 25 vuotta. Miltä näyttää seuraava neljännesvuosisata nuorten näkökulmasta? Tähän kysymykseen halusimme nuorisoalalla tarttua, ja järjestimme Nuorten EU-huippukokouksen, joka kokosi yhteen 75 nuorta ympäri Suomen keskustelemaan tavoitteista uuden sukupolven Euroopalle. 

Nuorten EU-huippukokous järjestettiin tarpeesta voimistaa nuorten ääntä Euroopan unionin tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Nuorilla on oltava hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, jotta unioni voidaan kokea läheisenä ja sen päätökset oikeutettuina. Nykyisin nuorilla on vain vähän suoria vaikuttamisen mahdollisuuksia EU:n toimintaan. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ääni jää helposti kuulematta, kun perinteiset kuulemisen mallit eivät tavoita heitä.

Huippukokoukseen valittiin hyvin monitaustainen joukko nuoria. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana osallistujat kävivät dialogia päättäjien kanssa, työskentelivät eri EU-teemojen parissa työryhmissä ja oppivat uutta EU-vaikuttamisesta. Huippukokouksen täysistunnossa väiteltiin ja äänestettiin kokouksen julkilausumasta, joka luovutettiin tapahtuman päätteeksi komissaari Jutta Urpilaiselle. Julkilausuma on luettavissa täällä ja se tullaan vielä kääntämään ruotsiksi ja englanniksi sekä taittamaan, painamaan ja jakamaan muillekin päättäjille.

Yksi EU:n nuorisostrategiassa nimetyistä tavoitteista on EU:n tuominen lähemmäs nuoria. Tarvitsemme nuoria ravistelemaan vanhoja tapoja ja ideoimaan uutta -nuorten näköistä- Eurooppaa. Osallisuuteen kasvetaan, ja osallisuuden polku on tärkeää rakentaa toimivaksi jo kotoa ja varhaiskasvatuksesta kohti koulumaailmaa. Tämän eteen teemme nuorisoalalla töitä jokainen päivä.

Usein nuoret kokevat, että heillä ei suuresta kiinnostuksesta huolimatta ole riittävästi taitoja tai tietoja vaikuttaa päätöksentekoon. Osallistumisen lähtökohtana onkin riittävä tietämys EU:sta. Kynnys osallistua keskusteluun on iso, mikäli kokee, ettei ymmärrä keskustelun kieltä ja teemoja. Vierailta ja vaikeilta tuntuvat termit rajoittavat helposti osallistumista. Osallisuus kasautuu aktiivisille nuorille ja korkeakoulutetuille, ja siksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jokainen nuori saa riittävät tiedot osallistuakseen Euroopan unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.

Nuorilla on suuri halu muuttaa maailmaa, ja Suomessa on kokonainen sukupolvi nuoria, jotka ovat eläneet koko elämänsä EU-Suomessa. Nuorten EU-huippukokous järjestettiin turvavälein, hygieniasta huolehtien ja kasvomaskeja käyttäen. Poikkeusolosuhteissa kaikille turvallisen huippukokouksen järjestäminen vaati erityisen paljon työtä. Kaikki tehty työ oli kuitenkin sen arvoista, ja oli upeaa seurata, miten nuoret oppivat uutta ja keskustelivat intohimolla suuntaviivoista uuden sukupolven Euroopalle. 

Keräsimme alle vielä nostoina joitakin ehdotuksia nuorten julkilausumasta:

  • Suuren valiokunnan on kuultava säännöllisesti nuoria Suomen EU-linjoja muodostettaessa.
  • Luodaan kolme erillistä EU:n perussopimuksiin sidottua nuorten vaikuttamis- ja päätöksentekoelintä: jokaisen jäsenvaltion edustuksesta koostuva nuorten parlamentti, nuorisodelegaatin virka Eurooppa-neuvoston kokouksiin sekä komission alaisuudessa toimiva nuorista koostuva asiantuntijaelin.
  • Tehdään kansainvälistymisestä aidosti mahdollista jokaiselle nuorelle tekemällä Erasmus+ -vaihtoon hakeutumisesta saavutettavampaa.
  • Euroopan ja Afrikan kumppanuudesta tulee tehdä tasapuolisempaa nuorten tarpeet huomioiden. Etenkin tulee tehdä yhteistyötä Afrikassa nuorten osallisuuden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien eteen edistämällä koulutusta, oppilaskuntatyötä ja nuorten startup-toimintaa.
  • Rauha on EU:n arvokkaimpia aikaansaannoksia ja kestävää rauhaa voi aikaansaada maailmassa vain nuorten vahvalla osallisuudella siihen. YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa (2250) tulee edistää unionin jäsenmaissa ja unionin tasolla esimerkiksi toimeenpano-ohjelmia luoden.
  • EU:n tulee laatia varautumissuunnitelma ilmastonmuutoksen haittavaikutusten ehkäisemiseksi asiantuntijoita, kansalaisyhteiskuntaa ja nuoria osallistaen. 
  • Euroopan unionin lainsäädännön on tunnustettava ei-binääristen sukupuolten olemassaolo ja näiden juridiset oikeudet. Euroopan unionin tulee ohjata rahallisia resursseja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja hyvinvointia turvaavaan työhön. 
  • Euroopan unionin on tehtävä työtä mielenterveyteen liittyvien stigmojen poistamiseksi. Erityisesti nuorten mielenterveyttä on tuettava ja heitä on kannustettava avun piiriin erilaisten kampanjoiden ja hankkeiden avulla. 

Janika Takatalo ja Tuomas Karvonen

Kirjoittajat toimivat Nuorten EU-huippukokouksen pääurakoitsijoina.

 

EU Euroopan unioni