Blogi: Kolme syytä miksi eurovaalit ovat ilmastovaalit

20.10.2018
Joel Linnainmäen kuva

 Ilmastovaaleista puhutaan nyt paljon. Puolueilta ja poliitikoilta halutaan entistä selkeämpiä vastauksia ja visioita siihen miten ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen välttääksemme täydellisen katastrofin. On hyvä, että hallitukselta ja eduskunnalta vaaditaan entistä selkeämpiä ilmastotoimia, mutta samalla meidän ei pitäisi unohtaa, että ensi keväänä käydään eduskuntavaalien ohella myös eurovaalit.

Tässä kolme syytä miksi eurovaaleista tulee Suomessa ilmastovaalit.

1. Ilmastonmuutos on suomalaisten mielestä eurovaalien tärkein aihe.

Tällä viikolla julkaistu eurobarometri paljasti suomalaisten nuorten ylivoimaisen enemmistön (70 %) vaativan ilmastonmuutosta eurovaalien ykkösteemaksi. Ajatus sai kannatusta kaikkien ikäryhmien enemmistöiltä. Suomalaisista ylipäätään 62 % piti ilmastonmuutosta eurovaalien tärkeimpänä teemana.

Luvut puhuvat puolestaan. Olivatpa puolueet mitä mieltä tahansa eurovaalien sisällöistä on näin selkeitä lukuja vaikea jättää huomiotta. Kysyntä ratkaisuista luo varmasti myös tarjontaa.

2. EU on taloudellinen suurvalta.

Kotimaisessa ilmastokeskustelussa vedotaan herkästi siihen, ettei meillä pienenä pohjoisena maana ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. “Me olemme jo maailman parhaimmistoa, nyt on muiden aika tehdä jotain.” Logiikka on tietysti vääristynyt: samalla järkeilyllä voisimme lakata noudattamasta ihmisoikeussopimuksia. Laitetaan vain lappu luukulle ja rajat kiinni, kun ei meistä mihinkään ole. Maailma ei toimi näin. Esimerkin voima on valtaisa. Myös valtiot kaipaavat onnistumistarinoita. Suomen täytyy olla ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa.

Samoja argumentteja on kuitenkin Suomen sijaan vielä vaikeampi käyttää 500 miljoonan asukkaan Euroopan Unionista. Yhdessä muodostamme yhden maailman suurimmista talouksista, suurimman kauppaa käyvän yksittäisen ryhmittymän ja kehittyneimmän talousalueen kolmasosan osuudella koko maailmankaupasta.

Euroopan Unionilla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU voi omalla esimerkillään toimia globaalina arvojohtajana. Tarvittaessa EU voi myös käyttää taloudellista vaikutusvaltaansa vapaakauppasopimuksista, tulleista, ja muista kaupan raameista neuvoteltaessa muun maailman kanssa.

3. Suomi on ensi vuonna hetken aikaa koko EU:n polttopisteessä.

Suomen seuraavasta pääministeristä tulee heti valintansa jälkeen myös Euroopan unionin vetäjä. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa 2019 ja päättyy joulukuussa. Puheenjohtajuus on paitsi symbolisesti tärkeä asia, myös hyvä paikka Suomelle syöttää itselleen tärkeitä asioita unionin agendaan. Unionin puheenjohtajana Suomi on hetken kaiken mahdollisen tiedon ytimessä ja kaikissa neuvottelupöydissä. Suomen asemaa voi myös korostaa se, että puheenjohtajuuskaudella uusi komissio vasta neuvottelee työohjelmansa sisältöjä ja uusi parlamentti aloittelee kauttansa.

Puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus osoittaa arvojohtajuutta meille tärkeissä tulevaisuuskysymyksissä. Yksi näistä painopisteistä tulee väistämättä olemaan ilmastonmuutoksen torjunta. Nyt poliitikkojen pitäisi vain määritellä mitä se käytännössä tarkoittaa.

----

Pelkkä huoli ilmastonmuutoksesta ei riitä. Asiat eivät etene automaattisesti, vaan meidän on yhdessä puskettava poliitikkoja etsimään uusia ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja lämpenemisen pysäyttämiseen.

Äänestämällä ehdokasta, jolle ilmastonmuutos on välittömästi ratkaistava ongelma, osoitamme, ettei EU voi vain odottaa muun maailman ratkaisuja. Euroopan on tehtävä kaikkensa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Joel Linnainmäki
Kirjoittaja on Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija.

  

ilmasto