Blogi: Kiusatusta ja syrjitystä ei ole pitkä matka syrjäytyneeksi

29.10.2020
KatjaA
Katja katsoo eteenpäin mv

Kuluneen syksyn aikana on uutisoitu useista väkivallanteoista kouluissa. Tutkimuksissa on osoitettu, että kiusaaminen jättää jäljen, joka vaikuttaa aikuisuuteen asti.

Kansallisen kouluterveyskyselyn mukaan viikottain koettu kiusaaminen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisaalta kiusaamisen tavat näyttävät sukupuolittuneen voimakkaasti. Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia. Tytöt taas kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä henkistä tai fyysistä väkivaltaa perheessä. 

Myös vastaajien tausta ja toimintarajoitteet vaikuttavat voimakkaasti kiusaamisen kokemuksiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvista yläkouluikäisistä 23 prosenttia koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, kun koko vastaajajoukosta kiusaamista koki 6 %.

Tutkimukset kertovat huolestuttavaa viestiä siitä, etteivät nuoret koe aikuisten puuttuvan riittävästi kiusaamiseen. Esimerkiksi vuoden 2015 kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 85% koki, etteivät aikuiset puutu kiusaamiseen. Myös muissa nuorille tehdyissä tutkimuksissa välittyy sama viesti.  Etenkin ns. NEET-nuoret (koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat) ovat menettäneet luottamuksen aikuisten ja ammattilaisten tahtoon ja kykyyn auttaa heitä. Useissa tutkimuksissa (esim. Simonen & Gretschel) kiusaamisen on todettu olevan yksi keskeinen taustatekijä nuorten syrjäytymisessä. 

Miten kiusaaminen ja kouluväkivalta kitketään?

Jotta nuorten kanssa toimivat ammattilaiset osaavat toimia erilaisissa tilanteissa oikein, on välttämätöntä tunnistaa ilmiön sukupuolittuneisuus ja toisaalta haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Rehtorit, opettajat, nuoriso- ja sosiaalityöntekijät tarvitsevat koulutusta sekä taitoja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Erityisesti aineenopettajien valmiudet puuttua kiusaamisen voivat olla heikot. Siksi kouluyhteisöt tarvitset ammattilaisia, joilla on osaaminen ja työkalut puuttua, auttaa ja tukea.

Opetusministeri Andersson on väläytellyt sitovaa mitoitusta koulukuraattoreiden ja -psykologien määräksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla aletaan valmistella yhteisestä kansallista ohjelmaa kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi. Myös lainsäädäntöä tulisi vielä perata, sillä perusopetuslaista löytyvää puuttumis- ja ilmoitusvelvoitetta ei sellaisenaan ole lukiolaissa ja laissa ammatillisesta koulutuksesta. *Puuttumis- ja ilmoitusvelvollisuudesta onkin eduskunnassa vireillä edustaja Ari Koposen lakialoite.

Kiusaamisesta ja kouluväkivallasta puhuttaessa ajaudutaan helposti vain vaatimaan kovempia rangaistuksia yksilöille, vaikka kiusaaminen koskettaa koko yhteisöä. Siksi kiusaamista ja kouluväkivaltaa ehkäistään parhaiten vahvistamalla koulujen ja luokkien yhteisöllisyyttä. Vakiintunut tukioppilas ja tutor-toiminta, KiVa-koulujen toimintamallit sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle taattava mieluisa harrastus ovat kiusaamisen ehkäisyn kovaa ydintä. Marinin hallituksen harrastamisen Suomen malli on hyvä alku, mutta tarvitsee jatkotyötä muuun muassa maksuttomien harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi myös toiselle ja korkea-asteelle, nuorten perheiden harrastamisen tukemiseksi sekä lisäselvitystä nuorten harrastussetelin rakentamiseksi.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2015 historiallisen päätöslauselman Nuoret, Rauha ja Turvallisuus (UNSCR 2250). Päätöslauselmassa valtiot myönsivät ensimmäistä kertaa, ettei pysyvää rauhaa voi olla ilman nuorten osallisuutta ja tukea. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa laatimassa kansallista toimintaohjelmaa päätöslauselman toteuttamiseksi. Toimintaohjelmassa tullaan vaatimaan esimerkiksi nuorten mukaan ottamista väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisytyöhön. Koulukiusaamista ja -väkivaltaa kitkettäessä myös tämä näkökulma on huomioitava.

Katja Asikainen
Kirjoittaja on Allianssin kotimaan vaikuttamisen asiantuntija, jonka vastuualueina ovat nuorten koulutukseen, harrastamiseen, työllisyyteen ja ilmastovaikuttamiseen liittyvät teemat

 


* Lisätty 11.11.2020: Puuttumis- ja ilmoitusvelvollisuudesta on eduskunnassa vireilä edustaja Ari Koposen lakialoite, jolla on 103 allekirjoittajaa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/… 

Aiheesta lisää