Blogi: Kansainvälisen nuorisotoiminnan myönteinen haaste

14.02.2020
JarkkoL
Mustavalkoisessa kuvassa Jarkko Lehikoinen katsoo kameraan ja hymyilee.

Mikä ihmeen MFF?

Tämän kevään aikana EU:n jäsenvaltiot käyvät tiiviitä neuvotteluita, joiden tuloksilla on suuri merkitys myös suomalaiselle nuorisotyölle. Kyseessä on ns. Monivuotinen rahoituskehys 2021-27 -neuvottelut, joissa väännetään EU:n tulevien vuosien budjetista. Tämä MRK, joka tunnetaan paremmin ehkä englanninkielisellä lyhenteellään MFF (Multiannual Financial Framework), muodostuu siten, että kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketuista bruttokansantuloista otetaan tietty prosenttiosuus, joka käytetään unionin toimintaan.

Komissio ja Euroopan parlamentti ovat tehneet omat ehdotuksensa, mutta jäsenmaat vielä kiistelevät. Suomi esitti puheenjohtajamaana joulukuussa kokonaistasoksi 1087 miljardia euroa eli 1,07 % EU:n 27 jäsenmaan bruttokansantulosta, mutta sopua ei ole vielä syntynyt. Eri maiden kannat vaihtelevat 1 % ja 1,11 % välillä. Sovun löytymistä ei ole tietenkään helpottanut yhden suurimmista nettomaksajista eli Britannian lähtö unionista. Osa jäsenmaista on sitä mieltä, että unionin on vain supistettava menojaan, kun taas toisten mielestä jäljelle jäävien on ainakin osittain korvattava puuttuvat maksut. 

 

Miten tämä kaikki vaikuttaa perusnuorisotyöntekijän arkeen?

Kun kokonaisbudjetista ns. trilogi-neuvottelujen jälkeen jonain päivänä (toivottavasti pian) päästään sopuun, alkaa seuraava vääntö. Nuorisoalan toimijoiden kannalta on kiinnostavinta, kuinka suuri osa kokonaispotista ohjataan nuoriso-ohjelmille (Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot, ESC). Nämä ohjelmat ovat EU:n nuorisopolitiikan tärkeimmät välineet. Nuorisovaihtoihin, nuorisotyöntekijöiden liikkuvuuteen ja muihin nuorisoalan hankkeisiin on Suomessa opetushallitus myöntänyt vuosittain noin 3-4 miljoonaa euroa.

Mitään virallisia budjettipäätöksiä ei ole siis vielä tehty, mutta tuleva ohjelmakausi 2021-27 näyttää nuorisoalan kannalta erittäin hyvältä. Komission suunnitelmien mukaan Erasmus+-ohjelman rahoitus oltaisiin ainakin kaksinkertaistamassa (14,7 miljardia € -> 30 miljardia €). Tavoitteena on myös, että ohjelman osallistujamäärät kolminkertaistuvat 4 miljoonasta 12 miljoonaan. Euroopan parlamentti on pannut vielä paremmaksi ja ehdottanut ohjelmabudjetin kolminkertaistamista. Euroopan nuorisofoorumi (YFJ) on vaatinut rahoituksen jopa 10-kertaistamista. Nuorisoalan (Youth in Action) osuus Erasmus+:n kokonaispotista on tällä hetkellä 10 %. Sen nostamista 15 %:iin on vaadittu, mutta tämä ei näytä kovin todennäköiseltä. Jotain pientä korotusta saattaa kuitenkin olla tulossa.

Erasmus+:n nuorisoalan ohjelmaosuuksiin on osallistunut vuositasolla noin 5.000 suomalaisnuorta. Tarkkoja määriä on vaikea arvioida, kun tilastointi tehdään kunkin maan rahoittamista hankkeista. Tuo mainittu 5.000 on siis Suomen vuonna 2019 rahoittamien hankkeiden osallistujamäärä, ja siihen sisältyy iso joukko ulkomaalaisia nuoria, mutta vastaavasti suomalaisnuoria on osallistunut muiden maiden rahoittamiin hankkeisiin. Lisäksi molempien ohjelmien rahoittamiin koulutuksiin ja muihin tapahtumiin osallistui viime vuonna noin 750 suomalaista nuorisotyöntekijää.   

Erasmus+:n lisäksi meillä on jo pari vuotta ollut käytössämme uusi ohjelma Euroopan solidaarisuusjoukot (European Solidarity Corps, ESC). Tämä ohjelma on korvannut aiemmin hyvin suositun EVS:n, joka oli aiemmin osa Erasmusta. Ohjelman kautta voi hakea vapaaehtoiseksi, harjoitteluun tai työhön ulkomaille tai toteuttaa oman solidaarisuusprojektin. Järjestölle tai kunnan nuorisotoimelle ohjelma tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää kotikansainvälistymistä esim. ottamalla ulkomaalaisen nuoren vapaaehtoiseksi 2-12 kuukaudeksi. Enemmän tukea tarvitseville nuorille on olemassa myös lyhyempiä jaksoja. ESC:ssä oli viime vuonna Suomen rahoittamissa hankkeissa noin 500 osallistujaa. 

Komission tavoitteet ESC-ohjelmalle ovat hyvin kunnianhimoiset. Suunnitelmien mukaan seuraavalla ohjelmakaudella ESC:iin panostetaan 1,26 miljardia €, ja tarkoituksena on, että siihen osallistuu 350.000 nuorta. Suomen laskennallinen osuus nuoriso-ohjelmista on yleensä ollut noin 2 %, joten lyhyellä matematiikalla laskettuna tämä tarkoittaisi, että vuosittain pitäisi löytää tuhat suomalaisnuorta lähtemään vapaaehtoiseksi ulkomaille, ja vastaavasti sama määrä sijoituspaikkoja pitäisi löytää tänne tuleville ulkomaalaisille nuorille. Ongelmana on viime vuosina ollut, että Suomeen tulijoita on ollut runsaasti, mutta suomalaisia lähtijöitä on ollut vaikeampi löytää.

 

Mitä uutta 2021?

Mikäli kaikki sujuu hyvin, astumme siis tammikuussa 2021 uuteen vuoteen, jolloin käytössämme on vähintään kaksinkertainen määrä rahaa vaihtoihin ja kansainväliseen nuorisotyöhön verrattuna tämänhetkiseen tilanteeseen. Haaste on melkoinen mutta onneksi myönteinen. Samalla tavoin kuin opetus- ja kulttuuriministeriö on kv-strategiassaan asettanut tavoitteeksi, että yhä suurempi osa opiskelijoista suorittaa opintojensa aikana ulkomaanjakson, tulisi meidänkin tavoitella sitä, että yhä useampi nuori ja nuorisotyöntekijä osallistuisi johonkin kansainväliseen vaihtoon tai koulutukseen. 

Itse vaihtoihin tarkoitetut resurssit siis kasvavat, ja haluamme varmasti, ettei Suomelle osoitettuja rahoja jää käyttämättä. Haluamme myös, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä ja nuorisotyöntekijöillä kehittyä työssään. Kymmenen pisteen kysymys on varmasti se, kuinka pystymme tukemaan vaihtojen järjestäjiä erityisesti pienissä järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa. Kuinka saamme esim. pienen kunnan ainoan nuorisotyöntekijän muiden tehtäviensä ohella järjestämään kansainvälisen nuorisovaihdon tai järjestön ainoan palkallisen työntekijän suunnittelemaan kaiken muun kiireen keskellä ulkomaalaisen vapaaehtoisen ottamista?

Tarvitsemme toimintamalleja, vertaistukea, hakuklinikoita, paikallisia kv-strategioita, tiedotusta jne. kaikkien nuorisotyössä toimivien tukemiseksi ja kannustamiseksi. Tähän haastavaan tehtävään tarvitsemme mukaan kaikkia nuorisoalan toimijoita niin  kunnissa, järjestöissä kuin seurakunnissakin! 

 

Jarkko Lehikoinen
Kirjoittaja on Allianssin johtava asiantuntija, joka uskoo vahvasti siihen, että kansainvälistyminen kehittää meitä ja tekee meistä avoimempia ja uteliaampia.

      

kansainvälinen politiikka EU