Blogi: Kansainvälisen liikkuvuuden turvaaminen vaatii toimia

13.05.2020
JanikaT
Mustavalkoisessa kuvassa Janika Takatalo katsoo vasemmalle ja hymyilee.

Erasmus+ -ohjelmaa on syystäkin tituleerattu yhdeksi Euroopan unionin onnistuneimmista ohjelmista. Sen kautta jo yli 9 miljoonaa ihmistä on päässyt vaihtoon tai saamaan muuta kansainvälistä kokemusta. On uutisoitu Erasmus-vauvoista ja tehty tutkimusta kansainvälisen kokemuksen hyödyllisyydestä nuorten tulevalle työuralle. On myös laajasti jaettu yhteinen tavoite, että jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus kansainvälistyä ja siksi Erasmus+ -ohjelmaa ollaan oltu halukkaita kasvattamaan.

Tänä keväänä korona on kuitenkin sysännyt meidät tämänkin suhteen täysin uuteen tilanteeseen. Vaihto-opiskelijat on kutsuttu laajasti takaisin kotimaihinsa ja jopa neljäsosa opiskelijavaihdoista on peruttu kokonaan koronaviruksen takia. Noin 40 % vaihdossa olleista nuorista on kokenut merkittäviä vaihtoon liittyviä ongelmia; he eivät esimerkiksi ole päässeet matkustamaan kotimaihinsa tai ovat kohdanneet vaikeuksia majoituksen kanssa. Moni opiskelija on lisäksi suunnannut katseensa jo syksyyn tai tuleville vuosille; toteutuuko suunniteltu vaihto, uskallanko lähteä?

Nuorisoala näkee kansainvälisen liikkuvuuden tärkeänä ja haluaa, että tilanne hoidetaan mahdollisimman hyvin. Keräsimme akuutin kriisin ratkaisemiseksi ehdotuksia päättäjille. Osa näistä pohjautuu Erasmus Student Networkin koostamaan kyselytutkimukseen ja sen tuloksiin, osa muun muassa meppien kirjeeseen koulutuksesta ja nuorisoasiosta vastaavalle komissaarille. Komissio onkin viestittänyt, että tukeakseen vapaaehtoistyö- tai Erasmus-vaihto-ohjelmiin osallistuvia nuoria, ohjelmista pyritään tekemään niin joustavia kuin laillisesti on mahdollista. Kansainvälisen liikkuvuuden pelastaminen vaatii:

  1. Tietoa. Suomeen jääneille opiskelijoille ja vapaaehtoisille tulee tarjota selkeä ja kattava tietopaketti tärkeimmästä infosta, kuten mistä he saavat englanninkielistä tietoa ja tukea tilanteeseensa (YLE, THL, Migri..) Vaihto-ohjelmia on erilaisia ja tieto voi siksi olla vaikeasti saavutettavissa.
  2. Kompensaatiota. Koronaan liittyvät lisäkulut, kuten ylimääräiset matka- ja majoituskulut, tulisi korvata osallistujille mahdollisimman täysimääräisesti.
  3. Joustavuutta. Vaihto-ohjelmien sääntöjä tulisi soveltaa mahdollisimman joustavasti, erityisesti niiden kohdalla, jotka joutuvat turvallisuussyistä palaamaan koteihinsa.
  4. Lykkäystä. Suunniteltuja ja jo aloitettuja vaihto-ohjelmia tulisi voida lykätä esimerkiksi 12 kuukaudella. Kaikkien kohdalla tämä tosin ei valitettavasti ole mahdollista, jos opintoajat tulevat esimerkiksi vastaan.
  5. Digitaalisia mahdollisuuksia. Vaihto-opiskelijoiden ei tulisi menettää kokonaista lukuvuotta, vaan heille tulee esimerkiksi järjestää monipuolisesti virtuaalisia mahdollisuuksia suorittaa opintopisteitä. Keskeytynyt vaihto ei saa vaarantaa opintojen etenemistä!
  6. Henkistä tukea. Henkistä apua on tarjottava heille, jotka ovat kokeneet erityistä ahdistusta ja psykologisia vaikeuksia tilanteen johdosta. Esimerkiksi Nyyti ry on tarjonnut myös englanninkielisiä webinaareja ja chat-keskusteluapua aiheesta kv-opiskelijoille. On huolehdittava, että tieto näistä saavuttaa tarvitsijat.
  7. Rahallista apua alan toimijoille. Rahallinen tuki / joustot organisaatioille, joiden pääasiallinen tehtävä liittyy Erasmukseen, Euroopan solidaarisuusjoukkoihin tai muihin kansainvälisiin toimintoihin ja joiden toiminta on nyt estynyt.

Akuuttien ongelmien lisäksi nähtäväksi jää koronakriisin vaikutukset kansainväliseen liikkuvuuteen pidemmällä aikavälillä. Palautuuko ihmisten matkustusinnokkuus nopeasti entiselle tasolleen vai otetaanko kansainvälistymisessä vuosien takapakkia? Jälkimmäinen tilanne olisi erittäin harmillinen, kun tiedämme paljonko iloa, hyötyä ja mahdollisuuksia vapaus liikkua on tarjonnut etenkin nuorille eurooppalaisille.

Koronakriisi saattaa myös sysätä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelut aivan eri asentoon, kuin mitä tähän asti on odotettu. Toivottavasti koronasta johtuvan elvytyssuunnitelman ohella päättäjät muistavat myös katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja voidaan käyttää koronan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja opiskelijoiden saamat kansainväliset valmiudet ovat myös tärkeässä roolissa talouskasvun luomisessa ja Euroopan hyvinvoinnin turvaamisessa tulevilla vuosikymmenillä.

Janika Takatalo
kirjoittaja on Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija, joka on huolissaan niistä tuhansista, joiden hartaasti odottama Erasmus-vaihto tai vapaaehtoistyöjakso ulkomailla uhkaa nyt mennä pilalle.

kansainvälinen politiikka nuorisovaihto Erasmus korona