Blogi: Kaksi asiaa, jotka elinvoimaisessa kunnassa pitää hoitaa kuntoon

31.01.2020
VirvaV
Virva Viljanen

Aloitin työpalaverin prosenttiluvulla: 35 %. Tämä on se luku, joka meidän täytyy muuttaa kevään 2021 kuntavaaleissa. Nimittäin viime kuntavaaleissa 2017 18-24-vuotiaista nuorista vain vähän yli kolmannes kävi äänestämässä.

Tilanne on tuskastuttava. Kaupungeissa ja kunnissa päätetään monista nuoren elämään vaikuttavista asioista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja harrastamisesta. Ennusteiden mukaan valtaosa kunnista menettää erityisesti nuoria asukkaitaan, ja valtuustoissa ympäri maan pähkäillään elinvoimaisuutta kallistuneiden tilastojen valossa.

Miten sitten saisi nuoret kiinnittymään kuntaansa? Monimutkaiseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua - mutta on lohdullista, että ratkaisuja kuitenkin on olemassa. Tässä kaksi asiaa, jotka pitäisi jokaisessa kunnassa hoitaa kuntoon aivan aluksi.

1. Nuorilla on hyvä olla, koska siihen satsataan rahaa kunnassa.

Nuorten palveluista leikkaaminen ei ole koskaan järkevää, vaikkakin heikossa kuntataloudessa varmasti houkuttelevaa. Kollegani Niina kirjoittaa osuvasti: “Totuus nimittäin on, että mitä vähemmän Suomessa kasvaa lapsia ja nuoria, sitä tärkeämpää heistä on huolehtia.” 

On tärkeää, että kunta tekee satsauksia nuorten hyvinvoinnin puolesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi nuorille suunnattu asuntorakentaminen, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut oppilaitoksissa ja maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Kun katsotaan kuntien nuorisotoimen budjetteja, yhteen nuoreen käytetty rahasumma on keskimäärin 101 euroa vuodessa, mutta alueelliset erot resursseissa ovat suuria kunnasta toiseen.

Nuorten yhteisöllisyyteen tarvitaan rahaa. Jos nuorella ei ole elämän peruspilarit kunnossa, on toivotonta vakuuttaa äänestämisen ja kuntapolitiikan merkityksestä. Sen sijaan työ pitää aloittaa nuoren lähiympäristössä: esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijakuntatoiminnassa tai varhaiskasvattajien kouluttamisessa. Etsivä nuorisotyö voi viedä nuoren tutustumaan vaalipaikalle ja sen jälkeen pizzalle.

Elinvoimainen kunta arvioi, jääkö se keskiarvon alle nuoriin tehdyissä panostuksissa.

2. Nuoret voivat tehdä itse kunnastaan paremman.

Elinvoimaisessa kunnassa tehdään päätöksiä nuorilähtöisesti. On turha väittää, että kuntapäättäjät itse tietäisivät parhaiten, mitä alueen nuoret haluavat parhaalta mahdolliselta kotipaikaltaan. Sen sijaan nuoria pitää osallistaa päätöksentekoon.

Vaalien ohella erinomaisia osallistamisen menetelmiä ovat yhteiskehittäminen ja osallistuva budjetointi. Kuntaliiton vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan 12 % kunnista oli käyttänyt osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat saavat ehdottaa ja päättää tietyn budjettiosuuden käytöstä. Helsingin ensi kertaa järjestetty OmaStadi-budjettiäänestys oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka jopa 12-vuotiaat saattoivat vaikuttaa äänestämällä koulujen Wilma-tietojärjestelmän kautta. 

Suomessa on hyvät lait nuorten osallisuudelle ja lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa on lain edellyttämä nuorisovaltuusto. Silti monessa kunnassa nuorisovaltuusto ei voi vaikuttaa kunnolla kunnon päätöksentekoon. Nuorisovaltuustolle on tärkeää antaa puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksiin, aloiteoikeus ja mahdollisuus osallistua päätösten valmisteluun. 

Kunnan viesti nuorille ei saa olla, että osallisuus on vain osallisuutta näön vuoksi.

Aloitamme ensi viikolla nuorisoalan yhteistyön kuntavaaleissa. Yhteistyön tavoitteena on nousta 35 prosentista: keskitämme voimavaroja nuorten ehdokkaiden tukeen ja nuorten äänestäjien tavoittamiseen. Yhteistyöhön tarvitaan myös kaikkia puolueita. Jotta voimme tukea nuorten kiinnittymistä kuntiin ja kaupunkeihin, tulisi puolueiden näkyä nuorten hyvinvointi ja nuorisotyön arvo. Yhteinen tavoitteemme on valtava ja valtavan tärkeä.

 

Virva Viljanen
Kirjoittaja työskentelee nuorten osallisuuden asiantuntijana Allianssissa.

 

kuntavaalit kunnat nuoret päätöksenteko hyvinvointi osallistuva budjetointi äänestäminen nuorisotyön resurssit kuntatalous