Blogi: Ilman äänioikeuttakin voi vaikuttaa vaaleissa

10.04.2019
RiikkaT
Kuvassa Allianssin kolme vaalisomettajaa

Vaalit, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ykköstapahtuma, nostaa yhteiskunnallisen keskustelun äärimmilleen, mutta nuorille tässä on langennut sivustakatsojan rooli. Näissä vaaleissa päätetään minunkin elämästäni, minkä vuoksi seuraan vaaleja aktiivisesti, mutta äänioikeutta en omista. Toistaiseksi muut saavat päättää puolestani. Koska kyseessä on minun tulevaisuuteni, haluan ottaa siihen kantaa monien muiden nuorten tavoin, vaikka en voisikaan äänestää. Pystymme kuitenkin omalla aktiivisuudellamme saamaan äänemme kuuluviin myös vaaleissa.

Perusajatuksena on, että ehdokkaat puhuvat siitä, mistä äänestäjätkin puhuvat. Jos haluamme nostaa asiamme pinnalle, tämä vaatii aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Kukaan ei aloita muutosta puolestamme. Hienona esimerkkinä keskustelun luomisesta voi mainita maksuttoman toisen asteen, joka on opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen toiminnan myötä noussut yhdeksi vaaliteemaksi eduskuntavaaleissa. Järjestöt ovatkin yksi kanava ottaa osaa vaaleihin matalalla kynnyksellä itselle tärkeiden asioiden edistämiseksi ikään katsomatta.

Vaalien alla poliitikot kasaantuvat toreille tavattavaksi, mikä tarjoaa loistavan mahdollisuuden tentata ehdokkaita sinulle tärkeistä aiheista ja tuoda sinulle tärkeitä ajatuksia esiin. Kävin läpi nuorten kokemuksia vaalityöstä ja ilokseni ne ovat olleet poikkeuksetta positiivisia. Ehdokkaita aktiivisesti tavannut Iida Luhtala Helsingin lukiolaisista luonnehtii, että ehdokkaat ovat ottaneet hänet ja hänen esittelemänsä vaalitavoitteet vastaan todella hyvin ja mielenkiinnolla, eikä häneen ole suhtauduttu ainoastaan nuorena, vaan vuorovaikutus tapahtuu ihmiseltä ihmiselle.

Sillä oletko äänestysikäinen vai et ei ole merkitystä. Hyvin esiin tuotu huoli nuorelta jää helposti mieliin, mutta ainoa viesti, joka menee perille, on viesti, joka on sanottu ääneen. Luhtala toteaakin, että kun ehdokkaille juttelee iloisin mielin, on reaktiokin positiivinen ja vaikuttamisen ohella pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja ajatuksiin.

Innostuttavan moni nuori on lähtenyt mukaan tekemään vaalikampanjoita. Kun kiinnostusta löytyy, miksi jäädä vain katsomaan sivusta. Kampanjan tekeminen ei katso ikää. Esimerkiksi 14-vuotias Kaapo Haapanen on mukana tekemässä eduskuntavaalikampanjaa Helsingissä ja kertoo lähteneensä mukaan kiinnostuksesta politiikkaan. Kampanjointia hän pitää hauskana erityisesti kaverien kanssa, kun on yhteinen päämäärä ja tavoite, mikä tekee vaalityöstä motivoivaa. Haapanen kertoo myös päässeensä vaikuttamaan mm. kampanjan sosiaalisen median sisältöihin sekä saaneensa arvokasta kokemusta kampanjoinnista, josta hän on pitänyt. Vaalikampanjointi onkin oiva tapa tehdä konkreettista työtä oman ehdokkaan puolesta.

Äänioikeus on arvokasta valuuttaa, jonka heittäminen roskiin on yksinkertaisesti typerää, joten ennen kaikkea kannustan kaikkia kannustamaan perheenjäseniään ja kavereitaan äänestämään ja äänioikeutettuja äänestämään itse. Tulevaisuus on meidän vain, jos äänestämme niin. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on aina voimavara, jonka hyödyt ovat monialaiset.

 

Eero Roslander
Kirjoittaja on yksi Allianssin vaalisomettajista, joka äänestäisi jos voisi.

 

 

blogi eduskuntavaalit vaalit 2019 äänestäminen äänestysikäraja