Allianssi otti kantaa Suomen tavoitteisiin YK:n 75. istuntokaudelle

21.10.2020
JanikaT
Nuoria pöydän ääressä pohdiskelemassa

Allianssi osallistui 21.10.2020 ulkoministeriön järjestämään kansalaisjärjestökuulemiseen Suomen tavoitteista YK:n 75. istuntokaudelle. Allianssi piti tilaisuudessa puheenvuoron ja toimitti kirjallisena samansisältöisen kontribuutionsa ulkoministeriölle. Ministeri Haavisto kommentoi puheenvuoroa ja etenkin nuorten osallisuuteen poikkeusajassa liittyvä huolia. Hän lupasi, että ongelmat selvitetään ministeriössä ja niihin puututaan. 

Yleistä

Suomen keskeisiä YK-politiikan painopisteitä ovat kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen ja monenvälisen järjestelmän vahvistaminen, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos, konfliktinehkäisy ja rauhanvälitys sekä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Allianssi tukee lämpimästi näitä tavoitteita ja näkee monenvälisen yhteistyön merkityksen vain korostuneen globaalien haasteiden, kuten koronapandemian edessä.

  1. Nuoret, rauha ja turvallisuus

On tärkeää, että Suomen yksi prioriteetti rauhanvälityksen ja konfliktinehkäisyn kysymyksissä on tukea Nuoret, rauha ja turvallisuus (2250) -tematiikkaa. Vain nuoret mukaan ottamalla voidaan aikaansaada kestävää rauhaa. Suomi on teeman suhteen edelläkävijä ja asian esillä pitäminen ja edistäminen on myös luonteva tapa Suomelle profiloitua kansainvälisessä yhteisössä. Hyvät kokemuksemme esimerkiksi kansallisen 2250-toimintaohjelman laatimisesta on hyvä tuoda kuuluvasti esiin kansainvälisillä kentillä, jotta voimme esimerkin kautta saada myös muut maailman valtiot ottamaan yhä enenevissä määrin nuoria mukaan ratkaisemaan ja ennaltaehkäisemään konflikteja. 

  1. Nuorten oikeudet

Nuoriin kohdistuu monenlaista syrjintää ja tietyt nuorten ryhmät kohtaavat vielä muita enemmän syrjintää. Syrjintäriskiä lisää iän lisäksi esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai maahanmuuttajatausta. Syrjityt ryhmät kokevat myös tavallista useammin väkivaltaa, kiusaamista ja epäasiallista käyttäytymistä eri elämänalueilla. Allianssi on jo pitkään tehnyt työtä nuorten oikeuksien tunnustamisen eteen. Nuoruus on elämänvaihe, joka putoaa helposti lapsuuden ja aikuisuuden väliin ja jossa on aivan omanlaisensa haasteet. Kyse ei ole erillisistä oikeuksista nuorille vaan ihmisoikeuksien paremmasta toteutumisesta nuorten kohdalla. Esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja poliittinen osallistuminen ovat erityisesti nuorten kohdalla esiin nousevia haasteita, joissa oikeudet eivät toteudu yhtä helposti kuin muiden ihmisryhmien kohdalla. Allianssi toivoo Suomen tukevan nuorten oikeuksien parempaa toteutumista kansainvälisillä kentillä.

3. Kestävä kehitys ja ilmastokriisin ratkaiseminen

Nuoret ovat olleet aktiivisia ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvittavien toimien pitämisessä esillä. Nyt on tärkeää, että päättäjät näyttävät toimillaan kuullensa nuorten vaatimukset ja sitoutuvat tieteen osoittamiin tarpeisiin ilmastokriisin ratkaisussa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Globaalisti on tärkeää, että valtiot sitoutuvat Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen, Agenda 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelmaan sekä panostavat ilmastoystävällisiin innovaatioihin kuten uusiutuviin energialähteisiin. Nuoria ilmastoaktivisteja tulee kuulla ja ottaa rakenteistetusti mukaan ilmastotoimien suunnitteluun ja valmisteluun. Nuorten ilmastodelegaatit ja Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ovat hyviä esimerkkejä toimivista kuulemisväylistä, joita voitaisiin hyödyntää ja kehittää vieläkin vahvemmiksi.

4. Nuorten osallisuus poikkeusaikana ja sen jälkeen

Nuorten osallisuus on Suomen ylpeyden aihe, joka kelpaa hyvin myös vientituotteeksi maailmalle. Koronapandemiasta johtuva poikkeusaika on kuitenkin vähentänyt nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi esimerkiksi YK:ssa. Suomi on lähettänyt YK-nuorisodelegaatin YK:n yleiskokoukseen jo vuodesta 1997 lähtien ja nuorisodelegaatilla on viime vuodet ollut hieno mahdollisuus osana Suomen delegaatiota pitää puhe nuorten näkökulmasta tärkeänä pidetyistä asioista. Tänä vuonna osallistuminen ei onnistunut, ei edes videon avulla. Myös tiedotus nuorisodelegaattien suuntaan on ollut heikkoa. Tämä ei ole ollut ulkoministeriön syy ja korona on ollut haaste myös YK:lle, mutta olisi tärkeää, että Suomi vie eteenpäin viestiä nuorten osallisuuden tärkeydestä myös poikkeusaikana sekä sen jälkeen. Nuorisodelegaatti ja muut nuoret on osallistettava aktiivisesti ja paremmin kokouksen etukäteisvalmisteluihin niin Suomen päässä kuin YK:ssakin, jotta osallistumisesta saataisiin kaikki täysimääräisesti irti. YK:n on tehtävä kaikkensa, jotta kuva sekavasta ja byrokraattisesta järjestöstä poistuisi, sillä muuten nuoria ei tule kiinnostamaan osallistua virallisiin poliittisiin prosesseihin ja vaikuttamishalu kanavoituu muualle.

 

Lisätiedot:

 

Janika Takatalo

Kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

janika.takatalo@alli.fi

 

YK kansainvälinen politiikka rauha osallisuus