Allianssi lausui selvityksestä koskien usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään

19.03.2020
VirvaV
Kuva Nuori2020-tapahtumasta, jossa ihmiset keskustelevat

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kannattaa väestötietojärjestelmän muuttamista siten, että järjestelmään on mahdollista merkitä useita äidinkieliä. Kieli on tärkeä osa identiteettiä ja monilla lapsilla ja nuorilla on enemmän kuin yksi äidinkieli. Viranomaisen tietojärjestelmät pitää suunnitella lapsi- ja nuorilähtöisesti siten, että ne perustuvat todellisiin elämäntilanteisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. 

Pidämme parempana vaihtoehtona uudistuksen toteuttamiseen vaihtoehto A:ta, jossa henkilö voi ilmoittaa enemmän kuin yhden äidinkielen. Mallissa A monikielisten perheiden ei tarvitsisi asettaa kotona puhuttuja kieliä hierarkkiseen järjestykseen. Uudistus myös poistaisi vähemmistökielien merkitsemiseen liittyvää stigmaa. Tällä hetkellä vanhemmat saattavat valita kotikielen sijaan lapsen äidinkieleksi enemmistökielen, jotta lapseen ei kohdistuisi syrjintää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus turvaa vähemmistöryhmiin tai alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten oikeuden käyttää omaa kieltään. Lapsen oikeuksia tuleekin edistää aktiivisesti viranomaistoiminnassa.

Selvityksessä on esitetty perusteellisesti, että vaikka kielimerkinnän ei pitäisi luoda henkilölle oikeuksia tai velvollisuuksia, vaikuttavat väestötietomerkinnät tosiasiallisesti esimerkiksi palveluiden suunnitteluun kunnissa. Kielimerkinnät ovat yhteydessä lisäksi valtionosuuksien ja kuntien kaksikielisyyden määräytymiseen.

Väestötietojärjestelmän kielimerkintöjä hyödynnetään myös tutkimuksessa. Esimerkiksi tuoreimmassa Nuorisobarometrissä (2018) on käytetty taustamuuttujana väestötietojärjestelmästä saatuja kielitietoja. Toisaalta tutkimuksessa kuvataan, kuinka nämä rekisteritiedot eivät kerro kunnolla nuorten taustasta ja oikeista elämäntilanteista. Jo nykyisellään kielitietojen perusteella on nähtävissä nuorten eriarvoistumista esimerkiksi yhteiskunnallisessa osallisuudessa ja koetussa syrjinnässä. Tarkempi tilastotieto voisi lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin taustatekijöistä. 

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Nykyisellään kielimerkintöjen perusteella suunnitellaan monia lasten ja nuorten palveluita. Useiden äidinkielten ilmoittaminen vaihtoehto A:n mukaisesti helpottaisi tietoperusteista päätöksentekoa ja auttaisi ennakoimaan lasten ja nuorten palvelutarpeita.

Kuntien kaksikielisyys voidaan edelleen määritellä valitun asiointikielen perusteella. Sen sijaan valtionosuusjärjestelmään tulisi tehdä muutoksia niin, että se vastaa äidinkielimerkintöjä. On tavoiteltavaa, että kaksi- tai monikielisten nuorten kohdalla muutos lisäisi palveluita eri kielillä sen sijaan, että näille nuorille tarjottaisiin palveluita ensisijaisesti vain suomeksi, mikäli tämä on yksi äidinkielistä. Myös viittomakielisten lasten ja nuorten palvelut ja viranomaisviestintä pitää huomioida.

On tärkeää huolehtia, ettei uudistus vaikuta kielteisesti Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksiin saada palvelua äidinkielellään. 

Taloudelliset vaikutukset toimintaamme

Muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia Allianssin tai nuorisoalan toimintaan. 

 

Lisätietoja:

Virva Viljanen, nuorten osallisuuden asiantuntija
p. 050 3020 598, etunimi.sukunimi@alli.fi

 

 

lausunnot oikeusministeriö nuoret nuorisoala äidinkieli kielivähemmistöt viittomakieli väestötietojärjestelmä