Allianssi lausui ilmastolain päivityksestä

09.12.2019
NiinaR
Kohti taivasta kuvattu suuntaa osoittava nuoli

Ilmastolaissa tulee kehittää erityisesti kunnianhimon tasoa vastaamaan nykyistä tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä ja 1,5 asteen polusta. llmastolain tavoitteet ovat vanhentuneet, eivät riitä turvaamaan tuleville sukupolville elinkelpoista ympäristöä.

Nuorisoalan yhteinen tavoite on, että kaikki päätöksenteko on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden kanssa ja Suomi saavuttaa Pariisin sopimuksessa sovitut ilmastotavoitteet ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.

Ensimmäisessä ilmastolaissa hyvää on erityisesti ilmastopaneelin tuominen päätöksenteon tueksi. Nyt tuota roolia tulee vahvistaa ja ilmastopaneelin viestiä vahvistaa kaikilla politiikan sektoreilla. Haluamme, ettei nykyinen sukupolvi jätä ilmastonmuutoksen torjumisesta nuorten vastuulle. Siksi niin tieteen roolia ilmastopolitiikan keskiössä tulee vahvistaa, kuin ilmastolain ohjaavuutta kaikilla politiikan sektoreilla lisätä. 

Hyvää ilmastolaissa on ollut myös osallisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ilmastovuosikertomuksen muodossa. Edellisen ilmastolain laatimisen jälkeen nuoret ovat nousseet globaalisti ja Suomessa ilmastonmuutoksen torjumista vaativan liikkeen kärkeen. Ilmastolain päivityksessä kannattaa jatkaa ensimmäisen ilmastolain avaamaa osallisuutta ja tuoda tällä päivityskierroksella ilmastopolitiikkaa saavutettavammaksi ja osallistavammaksi nuorille, joiden tulevaisuudesta on kyse.
 

Keiden osallistumismahdollisuuksia tulisi erityisesti parantaa?

Nuorilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa vaaleissa heitä koskeviin asioihin, minkä vuoksi tarvitsemme enemmän väyliä, joilla nuoret saavat äänensä kuuluviin heitä koskevissa ja kiinnostavissa asioissa. Ilmastonmuutos on sukupolvikysymys, joihin nuorilla on sanottavaa. 

Vuoden 2016 Nuorisobarometrissa 86 prosenttia nuorista oli samaa mieltä kysymyksen ”tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu” kanssa. Kun vuonna 2008 ilmastonmuutoksesta melko tai erittäin huolissaan olevia nuoria oli noin 40 prosenttia, on vastaava lukema vuonna 2018 jo 70 prosentin tuntumassa. 

Ilmastonmuutosta koskevien päätösten valmistelussa tulisi olla velvoite kuulla nuoria. Ilmastolailla on mahdollisuus laajentaa kuulemisvelvoite koskemaan kaikkien ministeriöiden ilmastotyötä. Osallisuuden tueksi tarvitaan myös enemmän ja saavutettavampaa tietoa. Nuorilla tulisi olla helposti saatavilla ajankohtaista ja luotettavaa tietoa ilmastonmuutokseen ja ilmastopolitiikkaan liittyen.

Nuorten nykyistä laajemmat osallistumismahdollisuudet ilmastopolitiikkaan auttaisivat lainsäätäjää kykenemään huomioimaan sukupolvien kannalta oikeudenmukaista päätöksentekoa. Ensimmäisen ilmastolain alla perustettiin tieteellinen ilmastopaneeli. Ilmastolain päivityksessä tulisi perustaa nuorten ilmastopaneeli osallistumaan päätösten valmisteluun ja kommentointiin ympäristöministeriön alla.

Millä tavoin hallituksen pitäisi varmistaa, että kansalaiset hyväksyvät Suomen ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Ilmastolain tulee ohjata oikeudenmukaisen ja reilun siirtymän huomioimista eri ministeriöiden ilmastotyössä. Ilmastopolitiikan sanoittaminen on tärkeää sen ymmärrettävyyden ja hyväksyttävyyden vuoksi. Ilmastolailla voidaan tuoda perus- ja ihmisoikeuksien vaikutusten arviointia ilmastopolitiikkaan ja vahvistaa johdonmukaisuutta ilmastopolitiikan vaikutusten arvioinnissa.

Ilmastopolitiikka ei saa lisätä eriarvoisuutta, mutta ei myöskään epätasa-arvoa sukupolvien välillä. Reilulle siirtymälle tulisi luoda seurantaindikaattoreita, joista raportoidaan ilmastovuosikertomuksen yhteydessä ja ilmastolain pitäisi ohjata suunnittelemaan systemaattinen nuorten kuuleminen ilmastopolitiikan toteutuksessa.
 

Miten nielujen vahvistaminen tulisi kirjata lakiin?

Haluamme, että hiilinieluja kasvatetaan voimakkaasti, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden nopeasti ja hiilinegatiivisuuden pian sen jälkeen. Luonnon hiilivarastoja tulee suojella ja ilmastolain ohjata politiikkatoimia maankäytön ja metsätalouden nielujen vahvistamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Peräänkuulutamme ilmastolailta avoimuutta hiilensidonnan raportointiin ja arviointiin, jotta nuoret voivat seurata ja arvioida hallitusten ilmastotoimien etenemistä. 

Suomen tavoite on olla hiilineutraali 2035. Tämä tarkoittaa, että viimeistään silloin tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Pitäisikö hiilineutraaliustavoitteen näkyä laissa 

KylläNuoret edellyttävät politiikkatoimilta ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten mukaisia toimia kaikissa päätöksissä yli hallituskausittain. Hiilineutraaliustavoitteen sitoiminen ilmastolakiin on luontevaa.

Tulisiko laissa määritellä tiettynä aikavälinä sallittujen päästöjen kokonaismäärä?

Tärkeintä on, että määrittelyt ohjaavat selkeään suuntaan ja riittävän kunnianhimoiseen tasoon. Hiilineutraalius 2035 ja nettonegatiivisuuden 2050 -tavoitteiden lisäksi ilmastolaissa tulisi olla välitavoitteita ja -tavoitevuosia. kannatamme sellaisia määrittelyjä, jotka ohjaavat ilmastotoimia kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti.

Tulisiko laissa olla päästövähennystavoitteet eri aloille, kuten liikenteelle tai maataloudelle?

Kaikilla sektoreilla tulee olla päästötavoitteet ja pääasia on, että ne on kirjattu lakiin tai ohjelmiin jotka parhaiten ohjaavat politiikkatoimia ja päivittyvät tarvittaessa.

Ilmastovuosikertomuksessa hallitus raportoi eduskunnalle siitä, miten keskipitkän aikavälin vähennystoimet ovat edenneet ja päästöt kehittyneet. Mitä muuta hallituksen ilmastopolitiikkaa tulisi säännöllisesti seurata?

Ilmastovuosikertomusta olisi hyvä selkeyttää ja tehdä saavutettavammaksi. Nuorten näkökulmasta Suomessa tarvittaisiin ajantasaista, luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä, ilmastotoimista ja uusimmasta tutkimustiedosta. Hallituksen ilmastopolitiikasta tulisi seurata säännöllisesti:

  1. Suomen päästövähennyksiä suhteessa Pariisin ilmastosopimukseen sekä 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen.
  2. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia ja sopeutumisen tason.
  3. Miten ilmastotoimien suunnittelussa ja päätöksenteossa näkynyt osallisuus ja avoimuus. Kuinka nuoret ovat olleet mukana ilmastotoimien suunnittelussa.

Miten ilmastovuosikertomus voisi kannustaa kansalaisia, järjestöjä, yrityksiä, tutkijoita ja muita toimijoita paremmin antamaan näkemyksensä ilmastopoliittiseen keskusteluun?

  • Ilmastovuosikertomuksen kieltä, raportointitapoja ja viestintää kehitetään nuoria tavoittavaksi.
  • Ilmastovuosikertomuksen julkaisu on näkyvä tapahtuma eduskunnan työssä. ilmastovuosikertomuksen käsittelystä viestitään kouluille ja se liitetään oppimateriaalikäyttöön.
  • Osoitetaan konkreettisesti ilmastotoimien eteneminen, vaikutukset, sektorit joilla tarvitaan lisätoimia sekä hiilineutraaliustavoitteessa edistyminen.
  • Ilmastovuosikertomusta esitellään erikseen nuorille ja nuoret kutsutaan kommentoimaan ja keskustelemaan ilmastovuosikertomuksen johtopäätöksistä.

Avoin kysely ja ministeriön kuulemiskierrokset ovat tervetullut tapa kuulla avoimesti ilmastolain valmistelusta. Puitelain päivityksen kommentointi on haastavaa, minkä vuoksi kyselyiden toteutuksessa tulisi erityisesti miettiä tarkemmin sitä, miten vastaajilla on mahdollisuus ymmärtää mistä valmistelussa on kyse ja millaisiin asioihin tulisi muodostaa kanta. Kyselyn kysymykset olivat melko vaikeita ja ne olisivat kaivanneet enemmän avaamista ja eri vaikutusten arviointia pohdinnan tueksi. Erityisesti nuoria vastaajia ajatellen, kyselyyn vastaaminen vaati melko vahvan ilmastopolitiikan ymmärryksen tason, minkä vuoksi pelkäämme että vastauksia tulee lähinnä tahoilta, jotka normaalilla kuulemiskierroksella osallistuvat lainsäädännön kommentointiin. Allianssi on mukana 

 

Lisätietoja:

Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija
p. 050 378 7791, etunimi.sukunimi@alli.fi