9 pointtia: Kuinka Vanuposta voisi tehdä vieläkin paremman?

25.10.2019
AnnaM
Graffitin maalaaja

Nuorisoalan tärkein linjaus heti lain jälkeen on työn alla, ja esitys valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi on nyt lähetetty lausunnoille. Vanupo-luonnoksessa on paljon hyvää, mutta ravistelemalla esityksen kunnianhimon tasoa ja rakennetta siitä saisi vielä tykimmän - ja ennen kaikkea sellaisen, jolla voisi olla oikeasti merkittävä vaikutus nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. 

Kokosimme yhteen 9 teesiä Vanupon parantamiseksi: 

1. Otetaan Vanupon pohjaksi se, mitä hallitusohjelmassa linjattiin

Nuoret ja nuorisotyö saivat Rinteen hallitusohjelmassa historiallisen paljon huomiota. Myös Vanuposta linjattiin monen nuorisoalan asiantuntijan toivomalla tavalla: Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa otetaan pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Ohjelmassa otetaan huomioon lisäksi seuraavat asiat: luodaan toimintamalli koulukuntoisuuden luotettavaan ja yksilölliseen arviointiin, tuetaan vähemmistöjä ja ehkäistään syrjäytymistä, edistetään nuorten työllisyyttä ja mielenterveyttä, puututaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen, taataan nuorille tasapuoliset mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan tukeen Ohjaamo-toiminnassa, otetaan huomioon talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia.

Nyt valmistuneessa ensimmäisessä versiossa nämä linjaukset on käytännössä unohdettu. Pääteemat on osin vaihdettu, eikä kaikkia huomioon otettavaksi määrättyjä asioita edes löydy koko esityksestä. 

→ Otetaan ohjelman päätavoitteiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Huolehditaan, että hallitusohjelmassa määrätyt kokonaisuudet löytyvät Vanuposta.

 

2. Valitaan nuorisotyölle ja -politiikalle selkeä, perusteltu suunta

Vanupon tulisi sisältää tarkemmat tavoitteet valtakunnalliselle nuorisotyölle ja -politiikalle ja niiden tukemiselle, sanoo nuorisolaki. Vanupo on valtioneuvostotason linjaus, jollaisen pitäisi olla strateginen ja linjaava - antaa siis selkeä suunta kauden aikana tehtävälle politiikalle. Nykyisellä esityksellä ei ole juuri ohjausvaikutusta, vaan se sisältää ainoastaan jo sovittuja toimenpiteitä eri hallinnonaloilta. Olisi erittäin tärkeää, että nuorisotyön ja -politiikan merkittävin paperi määrittäisi eri ministeriöiden työlle suunnan, perustelisi, miksi juuri sinne on mentävä ja mittaisi tavoitteen saavuttamista. Ohjelma tulisi siis rakentaa valittujen tavoitteiden ympärille - ei niin, että ensin kootaan toimenpiteet ja sitten keksitään niitä löyhästi yhdistävät tavoitteet. 

→ Kirjoitetaan ohjelma niin, että sillä on selkeät tavoitteet ja että ohjelma näyttää selvästi suunnan, jota kulkemalla tavoitteisiin päästään. Asetetaan syrjäytyneiden nuorten määrän vähentämiselle selkeät tavoitteet ja mittarit, joiden perusteella työtä ohjataan.

 

3. Lisätään ohjelmaan hierarkiaa

Esityksessä on monta hienoa toimenpidettä, mutta niiden konkretian taso on keskenään melkoisessa epäsuhdassa: esimerkiksi romaninuorille järjestettävät 4-6 alueellista työpajaa on nostettu samalle tasolle nuorten asunnottomuuden puolittamisen kanssa. Vaikka yleensä kannatamme mahdollisimman matalaa hierarkiaa, tässä ohjelmassa tasoja kannattaisi kyllä lisätä. Vain siten voidaan erotella hallinnonalat ylittävät, poliittista ohjausta vaativat toimenpidekokonaisuudet yksittäisistä kampanjoista, projekteista ja toimenpiteistä ja antaa niille ansaitsemansa painoarvo. Samalla saataisiin määritettyä myös ohjelman ohjausmalli: päätavoitteiden toteutumista seuraisi lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä, seuraavaa tasoa vastuuministeriöt. 

→ Muokataan ohjelman rakennetta niin, että se koostuu kahdesta hallitusohjelman antamasta päätavoitteesta ja niitä voimakkaimmin toteuttavista, hallinnonalat ylittävistä painopisteistä. Lisäksi ohjelmaan kootaan päätavoitteita toteuttavat, jo aiemmin päätetyt politiikkatoimet eri hallinnonaloilta. 

 

4.  Huomioidaan vähemmistöt jokaisessa osiossa

Vanupon valmistelussa tulisi ottaa läpäisevästi huomioon nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret, sen sanoo lakikin. Tehdäänpä nuorisotyössä ja -politiikassa mitä tahansa, aina joku nuorten ryhmä on heikoimmassa asemassa ja suurimmassa vaarassa jäädä syrjään. Siksi heidän mukana pitämiseen on aina erityisesti panostettava. Toimenpiteitä tulisi kohdistaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten ja vammaisten nuorten tukeen sekä peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jääneisiin nuoriin. 

→ Jokaiseen toimenpidekokonaisuuteen liitetään vaatimus siitä, että sitä toteutettaessa on huomioitava erityisesti heikoimmassa asemassa olevat nuoret. 

 

5. Otetaan kansainvälinen taso läpileikkaavaksi

Jokaisessa ministeriössä vaikutetaan myös kansainväliseen politiikkaan. Samoin kuin Suomessa, nuorten hyvinvointia ja osallisuutta tulee edistää Euroopan unionissa ja globaalilla tasolla kaikilla hallinnonaloilla, ei vain nuorisosektorilla. Esimerkiksi kunnianhimoinen kansainvälinen ilmastopolitiikka helpottaa nuorten ilmastoahdistusta ja sitä kautta hyvinvointia. Nuorten työllisyyttä voidaan parantaa madaltamalla kynnystä ulkomailla opiskeluun, harjoitteluun tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Nuorten osallisuutta yhteiskuntaan voidaan parantaa lisäämällä tietoisuutta ja tarjoamalla apua EU- ja kv-vaikuttamiseen.

→ Lisätään jokaiseen toimenpidekokonaisuuteen kansainvälisen tason keskeiset vaikuttamistavoitteet. 

 

6. Ratkaistaan reippaasti suurimmat ongelmat

Kun kyseessä on Suomen hallituksen käsittelemä ohjelma ja nuorisoalan merkittävin linjapaperi heti lain jälkeen, ei siinä pitäisi näperrellä kunnianhimottomasti pikkujutuilla, vaan ottaa reippaasti kantaa nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyvien suurten kysymysten ratkaisuun. Sellaisia ovat juuri nyt esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan tulevaisuus, nuorisotakuun toimeenpano ja nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden kasvattaminen. Niiden sijaan ohjelmasta löytyy monta yksittäistä viestintäkampanjaa, verkostoa ja materiaalipakettia. 

→ Valitaan ohjelmalle muutama nuorten hyvinvointia keskeisesti parantava painopiste, jotka vaativat hallinnonalarajat ylittävien, usein rakenteellisten muutosten aikaansaamista. Tällaisia painopisteitä voisivat olla esimerkiksi Ohjaamojen ja niiden koordinaation vakiinnuttaminen, nuorten mielenterveyden edistäminen ja sen varmistaminen, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. 

 

7. Yhteensovittaminen ei tarkoita yhteen kokoamista

Vanupoa valmisteltaessa opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi muilta ministeriöiltä tiedon niistä toimista, joilla ne aikovat edistää nuorten hyvinvointia alkaneella hallituskaudella. Hyvä juttu - Vanupon kun kuuluukin lakisääteisesti sovittaa yhteen eri hallinnonalojen määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, eikä sitä voi tehdä ilman tietoa niistä. Tietojen keräämisen jälkeen homma tuntuu jääneen harmillisesti puolitiehen: toimenpiteet jäävät irrallisiksi ja paikoin teksti maistuu jopa suoralta leikkaa-liimaa-toteutukselta. Yhteensovittaminen on siis korvattu yhteen kokoamisella. 

→  Yhdenmukaistetaan ja tiivistetään eri ministeriöiden toimenpidekuvauksia. Muokataan ohjelmatekstin rakenne kohdan 3 mukaiseksi.

 

8. Osaamiskeskukset samaan linjaan Vanupon kanssa

Vanupo-esityksessä on linjattu myös nuorisoalan osaamiskeskusten painopisteistä. Osaamiskeskuksille tultaneen myöntämään muutaman miljoonan edestä valtionavustusta, ja kuten esityksessäkin todetaan, ne ovat nuorisoalan voimakkaimmin ohjattava avustuskohde. Toisin sanoen: Osaamiskeskukset ovat merkittävin keino toteuttaa Vanupon tavoitteita nuorisotyön määrärahoilla. Siksi on erikoista, ettei nyt esitetyissä osaamiskeskuspainopisteissä huomioida Vanupon tavoitteita - saati hallitusohjelmassa Vanupolle määrättyjä teemoja - kovinkaan vahvasti. 

→ Lisätään Vanupon päätavoitteet, nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, osaamiskeskusten rahoituksen kriteereiksi.

 

9. Kun seuraavaa Vanupoa rakennetaan, tehdään se avoimesti ja osallistaen

Hallituskauden alussa aikataulu on ymmärrettävästi aina piukka, mutta se ei estä tekemästä valmistelua läpinäkyvästi ja pitkin matkaa tilannekatsauksia antaen. Vanupon valmistelusta järjestettiin yleisluontoinen tilaisuus sekä kerättiin kommentteja nettilomakkeella, mutta jämäkämmän ja osallistavamman tästä valmistelusta olisi tehnyt, mikäli ohjelman kärjet tai luonnosversio olisi annettu kommentoitavaksi jo aiemmassa vaiheessa. Tämä olisi ollut tilaisuus perustella myös mahdollisesti tehtyjä poisvalintoja ja lisännyt prosessin avoimuutta entisestään. Valmistelun avoimuus sekä virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan välinen vuoropuhelu on tärkeää aina, mutta erityisesti yhteiskunnalliseen osallisuuteen kasvattavalla nuorisoalalla toimiessa.

→ Hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä tehdään laajempi tarkastelu siitä, miten Vanupossa linjatut nuorisopolitiikan tavoitteet ja esitetyt toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ovat edenneet. Myös lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä sekä valtion nuorisoneuvosto tarkastelevat Vanupon tavoitteiden toteutumista säännöllisesti läpi koko ohjelmakauden. 


 

Oletko samaa mieltä? Tekisitkö jotain toisin? Tule keskustelemaan Vanuposta maanantaina 28.10. klo 12.00-13.30 Allianssi-talolle Pasilaan! Varoitusaika on lyhyt, mutta halusimme kuitenkin tarjota Allianssin jäsenille ja muille nuorisoalan toimijoille mahdollisuuden päästä keskustelemaan ohjelmasta kasvokkain vielä ennen lausuntojen jättämisen määräaikaa. 

Allianssin varsinaisen Vanupo-lausunnon ensimmäinen versio valmistuu tiistaina 4.11. ja sitä voi kommentoida Facebookin Nuorisoalan edunvalvonta -ryhmässä tai suoraan meille.

Lisätietoja Allianssin vaikuttamisen tiimiltä: 
Eero Löytömäki, 044 416 5262
Anna Munsterhjelm, 040 5879514
Niina Ratilainen, 050 378 7791
Janika Takatalo, 044 416 5292
Virva Viljanen, 050 302 0598
etunimi.sukunimi@alli.fi

Vanupo vaikuttaminen