3 syytä puolustaa Euroopan neuvoston nuorisotoimintaa

06.05.2019
JoelL
Euroopan neuvoston logo

Euroopan neuvosto on vuosikymmenten ajan tehnyt tärkeää työtä nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotutkimuksen eteen. Nyt Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauden loppua varjostaa uhka neuvoston koko nuorisotoiminnan alasajosta. Venäjän kieltäytyminen jäsenmaksujen maksamisesta on ajanut neuvoston budjettikriisiin, jonka vuoksi neuvoston pääsihteeri on esittänyt nuorisotoiminnan rahoituksen siirtämistä käytännössä kokonaan vapaaehtoisten maksujen varaan. Nuorisosektorin budjetti (6,8 miljoonaa euroa) on vain pieni osa neuvoston kokonaisbudjetista (437 miljoonaa euroa), mutta sen merkitys eurooppalaiselle nuorisoalalle ja sen kehitykselle on ollut suuri.

Tässä kolme syytä miksi Euroopan neuvoston nuorisosektori tulee säilyttää.

1. Euroopan neuvoston tuki on erityisen tärkeää ja merkittävää maissa, joissa nuorisotyö on vasta kehittymässä.

Neuvoston tuella on tehty maa-arviointeja, laadittu yhteistä nuorisopolitiikkaa, sekä luotu tapoja kuulla nuoria. Työ on luonut yhteistä kieltä ja tavoitteita Euroopan maille ja ollut erityisen tärkeää maissa, joissa nuorisotyön kehittäminen on vasta aluillaan ja muut tukimuodot ohuita. Eurooppa voi tulevaisuudessa vain yhtä hyvin kuin sen nuoret tänään. Siksi on tärkeää tukea nuorisotyön kehittymistä koko Euroopassa.

2. Euroopan neuvosto on nuorten osallisuuden malliesimerkki.

Euroopan neuvosto on jo pitkään toiminut maailmanluokkaisena esimerkkinä nuorten aidosta osallisuudessa päätöksenteossa. Hallitusten ja nuorten edustajat päättävät yhdessä tasa-arvoisesti neuvoston nuorisopolitiikasta ja sen kehittämisestä (ns. “co-management”).

“Tämä osallisuuden malli on ainutlaatuinen koko maailmassa. Sen sijaan, että se lakkautetaan, mallin käyttöönottoa tulisi edistää myös muissa kansainvälisissä järjestöissä,” Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija Joel Linnainmäki kertoo.

“Ei riitä, että nuoria kuullaan päätöksenteossa. Heitä täytyy myös kuunnella,” Linnainmäki muistuttaa.

Ei riitä, että nuoria kuullaan päätöksenteossa. Heitä täytyy myös kuunnella.

3. Nuorisojärjestöt ovat tärkeä osa elinvoimaista eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa.

Eurooppalainen kansalaisyhteiskunta on monin tavoin ahtaalla, kun sen toimintaedellytyksiä ja rahoituksen saantia on jatkuvasti kiristetty. Elävää kansalaisyhteiskuntaa ei voi olla ilman toimintakykyisiä nuorisojärjestöjä.

“Nuorisopolitiikka on alue, jossa Suomi on Euroopan kärjessä ja jossa Suomi on onnistunut edistämään omia tavoitteitaan ja arvojaan. Leikkaukset tarkoittavat sitä, että tehty työ on vaarassa mennä haaskioon,” Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski avaa.

“Kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, siitä halutaanko tulevia sukupolvia tukea”, Kiilakoski painottaa.

Kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, siitä halutaanko tulevia sukupolvia tukea.

Lisätietoja

Joel Linnainmäki, kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

joel.linnainmaki@alli.fi

Puh. 040 500 5512
 

Tomi Kiilakoski, erikoistutkija

Nuorisotutkimusseura

tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi

Puh. 040 504 6432

Eurooppa