Ratkaistaan Suomen suurin ongelma

Tulevaisuuden Suomi voi yhtä hyvin kuin Suomen nuoret tänään.

Ilman hyvinvoivia nuoria ei jatkossa ole työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia. Siksi nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Onneksi se on myös ratkaistavissa.

Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -otsikon alla järjestetään keskustelutilaisuuksia ja paneelikeskusteluja sekä kerätään tietoa ja ratkaisuja nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.

" "

Miten estämme, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla?

Koronakriisin keskellä moni päättäjä on vannonut, että tällä kertaa ei toisteta 90-luvun virheitä. Mutta mitä se tarkoittaa ja miten puolueet sen ihan oikeasti tekisivät?

Haastoimme kaikki eduskuntapuolueet kertomaan omat ratkaisunsa siitä, miten 1990-luvun virheet vältetään ja koronakriisistä selvitään ilman pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja työllisyyteen.

Ratkaisuja esiteltiin Nuorisotyön viikon virtuaalitapahtumassa Ratkaistaan Suomen suurin ongelma: Miten estämme, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla?

Puolueet kiinnittivät ratkaisuissaan huomiota erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten nuorten palveluihin ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Etenkin nuorten mielenterveyden tukeminen näyttää olevan puolueille tärkeää, sillä lähes kaikki korostivat ratkaisuissaan mielenterveyspalveluita. Myös panostukset koulutukseen ja nuorten työllisyyden tukeminen olivat suosittuja ratkaisuehdotuksia. 

SDP ja Vasemmistoliitto korostivat oppivelvollisuuden laajentamista. Kokoomus ja RKP nostivat esille nuorisotyön merkityksen nuorten hyvinvoinnin tukena, Kristillisdemokraatit taas kiinnittivät huomiota ylivelkaantumiseen ja mahdollisen konkurssiaallon hoitoon. 

Keskustalle tärkeää oli, että Ohjaamo-toiminta ei typisty pelkäksi nuorten TE-palveluksi ja että nuorten tukeminen perustuisi kumppanuuteen, ei sanktioihin. Vihreät halusivat kaikkeen päätöksentekoon parempaa lapsi- ja nuorivaikutusten arviointia, jotta nuorten palvelutarpeita voitaisiin paremmin ennakoida. 

Yhdestä asiasta puolueet olivat yksimielisiä: 1990-luvun virheitä ei saa toistaa ja nyt nuorten hyvinvointiin on uskallettava panostaa. Tutustu puolueiden ratkaisuehdotuksiin kokonaisuudessaan täällä.

Kaipaatko tapahtuman dia-sarjan käyttöösi? Saat sen nyt itsellesi täältä (PDF).

Tapahtumassa näytetty Laman kulisseissa: mitä 1990-lamasta voidaan oppia? eli sosiaali- ja terveysministerinä 1991-1992 toimineen Eeva Kuuskosken ja aikanaan yhdeksi Suomen vaikutusvaltaisimmaksi virkamieheksi tituleeratun Erkki Virtasen ennakkohaastattelu ohessa. Eeva ja Erkki kommentoivat myös puolueiden ratkaisuehdotuksia yhdessä Allianssin puheenjohtajien Elisa Gebhardin ja Henna Pursiaisen kanssa. Kommentit ja keskustelun löydät striimin loppupuolelta.

" "

Koronakriisin keskellä moni päättäjä on vannonut, että tällä kertaa ei toisteta 90-luvun virheitä. Mutta mitä se tarkoittaa ja miten puolueet sen ihan oikeasti tekisivät?
Kuva, jossa teksti: Miten estämme, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla?

Puolueiden ratkaisuehdotukset nuorten syrjäytymiseen

Haastoimme kaikki eduskuntapuolueet kertomaan omat ratkaisunsa siitä, miten 1990-luvun virheet vältetään ja koronakriisistä selvitään ilman pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja työllisyyteen. Lue puolueiden esittämät ratkaisut tältä sivulta!

RSSO värejä

Miksi nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma?

"Syrjäytynyt nuori" on rumasti sanottu, ja rumaa se onkin. Sellainen nuori on jätetty ulkopuolelle ja yksin. Merkityksettömäksi, tarpeettomaksi, mitättömäksi. Hän kuluttaa enemmän kuin tuottaa – vaikka voisi ja haluaisi tehdä toisin. Kun nuori syrjäytyy, sekä yhteiskunta että ihminen häviävät.

Tältä sivulta löydät Ulla Nordin, Sampo Terhon ja Tuija Kauton videovastaukset kysymykseen Miksi nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma.

RSSO värejä

Mitä pitää tehdä, jotta nuoret voisivat hyvin?

Syrjäytymisen vastakohta on hyvinvointi. Ja jotta nuoret voivat hyvin, tarvitaan kuutta palasta: osaamista ja yhteisöä, toimeentuloa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta, terveyttä ja kestävästi hoidettua maapalloa. Mistä ne palaset koostuvat? Tietoa ja tavoitteita löydät tältä sivulta.