Nuorisotyö Suomessa

Nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa. Nuorisotyön ja -politiikan olennaiset tavoitteet on koottu valtakunnalliseen nuorisotyön ja politiikan ohjelmaan (Vanupo) 2020-2023 . Sen pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen.

Nuorisotyön toimintamuodot ja -menetelmät ovat uusiutuneet ja monipuolistuneet 2000-luvulla kaikilla nuorisotyön sektoreilla (kunnat, järjestöt ja seurakunnat). Perinteisen kerho- ja leiritoiminnan rinnalla liikkuvat ja jalkautuvat työtavat sekä digitaalinen nuorisotyö yleistyvät.

Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on nuorisotyön riittävän resurssoinnin lisäksi monia muitakin keinoja. Nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin ikäryhmät, joten heidän hyvinvointinsa on kytköksissä lopulta koko yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden kokonaisuuteen – ei yksinomaan nuorisotoimialaan. Nuorisoalan vaikuttamistyö tähtää nuorisoalan resurssien turvaamisen lisäksi sellaisten palveluiden ja rakenteiden säilyttämiseen ja lisäämiseen, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin.  Nuorisoalan yhteinen tehtävä itse nuorisotyön ohella onkin tuoda tietoa päättäjien käyttöön.

Nuorisotyö kunnissa

Kunnallisessa nuorisotyössä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 2800-2900 henkilötyövuotta, joista 850-950 toteutui etsivän nuorisotyön tai nuorten työpajatoiminnan tehtävissä. Kuntien nuorisotyö ymmärretään tyypillisesti nuorisotiloilla tapahtuvaksi, kaikille ikäryhmään kuuluville nuorille avoimeksi toiminnaksi. Lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa toteutetaankin kaikille avointa nuorisotilatoimintaa sekä nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisotyön vakiintuneita työmuotoja on kuitenkin paljon tätä enemmän, ja monia niistä toteutetaan valtakunnallisesti. Näitä ovat esimerkiksi jalkautuva työ, etsivä nuorisotyö, digitaalinen nuorisotyö ja kansainvälinen nuorisotyö. Kuntien välillä on paljon vaihtelua siinä, mihin työmuotoihin nuorisotyössä keskitytään.

Kunnallisessa nuorisotyössä arvioidaan kohdattavan vähintään 25-30 % ikäluokasta. Keskimäärin kunnat käyttivät nuorisotyöhön 103 € jokaista alle 29-vuotiasta kohden. Nuorisotyön osuus kunnan nettokäyttömenoista oli keskimäärin 0,59 % (Nuorisotilastot 2018). Kunnallisen nuorisotyön eri tehtävissä työskentelee yhteensä noin 3 000–3 100 henkilöä.

Nuorisotyö kirkossa

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa työskentelee nuorisotyön parissa yhteensä noin 1 150 henkilöä. Nuorisotyöntekijöiden ohella nuorten parissa työskentelee pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja muita seurakuntien työntekijöitä. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat järjestävät rippikoulutoimintaa, isostoimintaa ja nuorten iltoja lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Seurakunnat tekevät yhteistyössä kuntien kanssa kouluilla ja oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä. Ryhmäyttämisen ja tuntivierailujen lisäksi seurakunnat tukevat opettajien työssä jaksamista ja järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa yhdessä kuntien kanssa. Partiolippukunnista noin 80 prosentilla on yhteistyösopimus paikallisen luterilaisen seurakunnan kanssa. 

Kirkon kasvatustyö liittyy Suomessa lähes kaikkien nuorten johonkin elämänvaiheeseen. Nuorista 80 % käy rippikoulun. Lopuista suuri osa toimii tai harrastaa esimerkiksi seurakuntien kouluyhteistyön, kerhojen tai iltapäivätoiminnan yhteydessä. Kirkon noin miljardin euron kokonaisbudjetista kolmasosa menee kasvatustyöhön.

Nuorisotyö järjestöissä

Järjestöissä tehtävä nuorisotyö on nuorten vaikutusmahdollisuuksien edistämistä ja harrastustoiminnan tarjoamista. Keskeistä nuorisoalan järjestöille on nuorten osallisuuden edistäminen niin järjestön omassa toiminnassa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Nuorisoalan järjestöt kannustavat nuoria vaikuttamaan sekä osallistumaan ja kasvattavat nuorista aktiivisia sekä kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Vapaaehtoistoiminnalla on useita hyötyjä nuorten kannalta: se merkitsee mielekästä tekemistä, henkilökohtaista kehittymistä, sosiaalista voimavaraa sekä vahvistaa nuorten valmiuksia vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vapaa-aikatutkimuksesta käy ilmi, että hieman yli puolet nuorista (10-29-vuotiaista) kuuluu yhdistyksiin tai on mukana järjestötoiminnassa. Vuonna 2021 näin järjestöihin kiinnittyneitä nuoria on vapaa-aikatutkimuksen arvion mukaan 58 % nuorista.

Nuorisoalalla toimivien järjestöjen henkilöstömäärät vaihtelevat suuresti. Useissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä toimii vain yksittäisiä palkattuja työntekijöitä. Monissa pienissä järjestöissä toiminta rakentuu pitkälti vapaaehtoistoimijoiden varaan. Allianssin, osaamiskeskus Kentaurin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen selvityshanke Nuorisoalan järjestöt NYT! pyrkii vastaamaan tiedontarpeeseen ja saamaan kokonaiskuvan siitä, kuinka paljon eri kokoisissa valtakunnallisissa ja paikallisissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä yhteensä työskentelee henkilöstöä.

Työpajatoiminta

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan nuoren valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä vahvistamaan hänen arjenhallintataitojaan.

Työpajatoimintaa on yli 90 % Suomen kunnista. Työpajoilla oli vuonna 2016 kaikkiaan 25 770 valmentautujaa, joista noin 14 870 oli alle 29-vuotiaita nuoria.

Työpajojen valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka hyötyvät tuesta koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen. Valmentautujia ohjautuu työpajoille etenkin TE-palveluiden, sosiaalitoimen ja oppilaitosten kautta. Suurin osa valmentautujista sijoittuu työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun, osa työskentelee työpajalla palkkatuetussa työssä tai on siellä opintoihin liittyvillä tukijaksoilla.

Työpajatoimintaa toteuttavat kunnalliset organisaatiot sekä yhdistykset ja säätiöt. Nuorten työpajatoiminta on määritelty nuorisolaissa (1285/2016). 

Ohjaamot

Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palvelupisteitä: paikkoja, joista saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamosta saa maksutonta apua monenlaisiin asioihin liittyen, esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen ja hyvinvointiin. 

Ohjaamojen palvelut ja niissä työskentelevät ammattilaiset vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. 

Nuorisotyön rahoitus

Valtion rahoituksesta nuorisotyölle

Nuorisotyön rahoitukseen ollaan tekemässä valtakunnallisesti uudistuksia rahapelitoiminnan tuottojen alentuessa. Valtion nuorisobudjetilla rahoitetetaan muun muassa nuorten työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja kuntien nuorisotoimea (valtionosuuksilla). Vuoteen 2021 saakka noin ⅔ budjetista katettiin rahapelitoiminnan tuotoilla. Vuonna 2021 rahapelitoiminnan tuottojen alentuessa valtio päätti muuttaa budjetin rakennetta siten, että entistä pienempi osuus (noin puolet) katetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja entistä suurempi osuus yleisistä budjettivaroista. Alentuneet rahapelitoiminnan tuotot päätettiin kompensoida vuoden 2021 osalta täysimääräisesti yleisistä budjettivaroista. Samalla hallitus päätti, että vuoden 2021 jälkeen täysimääräistä kompensaatioita ei voida tehdä.

Vuoden 2021 kehysriihessä hallitus päätti, että vuonna 2022 ei rahapelituottojen alenemisen kompensaatiota tehdä täysimääräisesti: kompensaatio nuorisotyön osalta on noin ⅔, joka tarkoittaa noin 5 % leikkausta nuorisotyön valtionbudjettiin. 

Samalla hallitus päätti kehysriihessä 2021 rahapelitoiminnan tuottojen jakamisen järjestelmän valmistelemisesta uudelleen. Mielestämme tässä työssä tulee olla rahoitettavien toimintojen edustajat – siis myös nuorisotyön – mukana. Lisäksi kantamme on, että kytkös nuorisotyön ja rahapelaamisen välillä tulee purkaa. Rahapelaamisella ja nuorisotyöllä ei ole asiallista yhteyttä. Nuorisotyön rahoituksen tulee perustua sen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, ei rahapelaamisen määrään.

Kuntien rahoituksesta nuorisotyölle

Kuntien nuorisotoimen nettokäyttömenot nuorta kohden ovat noin 100 €*. Kaikkiaan kuntien nuorisotoimen nettokäyttömenot ovat 178 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyvät siis kuntien valtionosuudet (vuonna 2018 noin 8 miljoonaa). Kaikkiaan kuntien rahoitusosuus nuorisotyöstä on suurempi kuin valtion.

*Tiedot vuodelta 2018. Lähde: nuorisotilastot.fi, jossa tiedot on koostettu Kuntaliitolta ja Tilastokeskukselta

Katso myös