Tietoa nuorten äänestysaktiivisuudesta

Nuoret äänestävät kaikissa vaaleissa muita ikäryhmiä vähemmän. Viime kuntavaaleissa keväällä 2017 vain noin joka kolmas 18-24-vuotias nuori käytti ääntään. 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti oli siis vain 35 samalla, kun koko väestön äänestysaste oli 57 %. Ahkerimmin vaaliuurnilla kävivät 65-74-vuotiaat. 

Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut, sillä kevään 2019 eduskunta- ja eurovaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi verrattuna aiempaan. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on kuitenkin perinteisesti ollut muita vaaleja alhaisempaa, ja erot äänestysprosenteissa eri vaalien välillä korostuvat erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä tarkoittaa, että nuorten ääni on aliedustettu vaalituloksessa – ja lopulta päätöksenteossa. 

Nuorten matala äänestysaktiivisuus selittyy ainakin osin nuorten ehdokkaiden vähäisellä määrällä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vain 8,9 prosenttia ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita, kun edellisissä vaaleissa vuonna 2012 heitä oli vielä 10 prosenttia. Alle 30-vuotiaita valittiin vuoden 2017 vaaleissa valtuustoihin prosentuaalisesti tismalleen saman verran kuin edellisissä vaaleissa: vain 5,7 prosenttia. Aliedustus on merkittävää, sillä 17,9 prosenttia äänioikeutetuista on nuoria.

Tilastojen valossa nuorten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat esimerkiksi koulutustaso, maahanmuuttajatausta ja sukupuoli. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista nuorista jopa 89 prosenttia äänesti kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Samaisissa vaaleissa ulkomaalaistaustaisista nuorista keskimäärin vain 31,8 prosenttia äänesti, mikä jää reilusti nuorten keskiarvosta. 18-24-vuotiaiden naisten äänestysprosentti oli yli 10 prosenttiyksikköä samanikäisten miesten vastaavaa suurempi.

Nuorten ikäryhmien matalaa äänestysaktiivisuutta selitetään usein puolue- ja ehdokasvalintoihin liittyvillä vaikeuksilla. Kyse ei yleensä ole runsauden pulasta, vaan pikemminkin itselle mieluisten vaihtoehtojen puutteesta. Nuoret etääntyvät puolueista eivätkä omaksu osallistumisnormeja vanhempien sukupolvien tavoin. Alle 35-vuotiaat perustelevat tutkimuksissa äänestämättömyyttään ehdokasvalinnan vaikeuksien lisäksi etenkin tiedonpuutteella. Myös työesteet, matkat ja äänestämisen hyödyttömäksi kokeminen olivat tärkeitä perusteita noin joka neljännelle nuorelle äänestämättä jättäneelle. 

Nuorten keskuudessa suosituimpia puolueita ovat pitkään olleet vihreät ja kokoomus. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa moni valtuustoihin nousseista nuorista ehdokkaista kuului vihreisiin. Tämän on katsottu olevan seurasta niin puolueen nuoria puhuttelevista arvoista kuin sen asettamasta suuresta määrästä nuoria ehdokkaita. Viime aikoina myös perussuomalaiset ovat kasvattaneet suosiotaan nuorten ja erityisesti nuorten miesten keskuudessa. 

 

Miksi (nuorten) kannattaa äänestää kuntavaaleissa?

Yhteiskuntamme rakentuu edustukselliseen demokratian pelisäännöille. Kuntalaisten valitsemat valtuutetut käyttävät lainsäädännöllistä valtaa kunnissa ja edustavat oman kuntansa asukkaita. Valta kiertää kansan tahdon mukaan, ja joku käyttää sitä aina. 

Ei ole samantekevää, kuka kunnanvaltuustossa istuu. Siellä tehdyt päätökset koskettavat jokaisen kuntalaisen elämää. Kunnan päättävissä elimissä linjataan puolestasi mm. siitä missä ja miten liikenne kulkee, missä kodit ja oppilaitokset sijaitsevat ja ovatko liikuntapaikat tai kirjastot kaikkien saatavilla. 

Nuoret ovat edelleen selvästi aliedustettuina kunnanvaltuustoissa. Keskimääräinen kuntapäättäjä on noin 50-vuotias mies. Vuonna 2017 valituista valtuutetuista ainoastaan 5,7 % oli alle 30-vuotiaita. 

Nuorta ymmärtää ja nuorille tärkeitä asioita ajaa parhaiten toinen nuori. Kunnanvaltuustoihin pitää saada paljon lisää nuoria valtuutettuja, jotka osaavat tavoittaa nuoret ja joihin nuoret voivat samaistua. Nuoria edustajia tarvitaan varsinkin siksi, että nuoret saataisiin uskomaan omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa yhteiskunnassa ja osallistumaan aktiivisemmin paremman huomisen rakentamiseen.

Nuorten äänestäminen / äänestysaktiivisuuden kasvattaminen on tärkeää myös demokratian tulevaisuuden kannalta. Poliittisen järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja elinvoimaisuus riippuvat erityisesti nuorten aktiivisuudesta ja nuorista äänestäjistä, sillä jos nuoret eivät äänestä nyt, tulevaisuudessa ei äänestä kukaan. Ilman äänestämistä ei ole demokratiaa – ja tämä vaihtoehto ei houkuta.  

Kuntavaaleissa pääse ensimmäistä kertaa vaaliuurnille 109 500 nuorta. Nuorten äänillä voidaan pudottaa tai nostaa ehdokkaita. 

Äänestäminen on tyypillinen valintatilanne, mutta sen vaikutukset ovat monia arkisia valintoja laajemmat. Vaaleissa on kyse mielipiteestä, jonka voi itse toteuttaa.