Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu

Kannustamme nuorisoalan organisaatioita koosta riippumatta tekemään suunnitelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi omassa toiminnassa. Muutos tapahtuu harvoin ilman aktiivisia tekoja ja yhteisiä sopimuksia!

Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta auttavat luomaan toimintaympäristöstä ja yhteisöstä avoimemman, turvallisemman ja saavutettavamman kaikille.

Yhdenvertaisuussuunnittelu tarkoittaa sitä, että organisaatio arvioi toimintaansa ja vallitsee tavoitteet ja toimenpiteet, joilla aikoo edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Monilla organisaatioilla on esimerkiksi työnantajaroolin vuoksi myös lakisääteisiä velvoitteita suunnitelmien laatimiseksi.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisesti sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä ketään saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolla taas viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986). Tasa-arvon käsite on laissa laajennettu huomioimaan sukupuolen moninaisuus. Se kattaa naisten, miesten sekä transihmisten ja intersukupuolisten tasa-arvon. Nuorisolaissa (2017) tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat lain keskeisiä tavoitteita, joilla ohjataan nuorisotyötä ja -toimintaa.

Yhdenvertaisuusuunnittelun prosessi

1. Prosessin käynnistäminen
Prosessi alkaa päätöksestä käynnistää yhdenvertaisuussuunnittelu. Hallituksen ja toimivan johdon sitoutuminen on tärkeää, samoin toki koko yhteisön. Prosessin alussa perehdytään siihen, mitä suunnitelmallinen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa ja sovitaan, miten prosessi etenee (esim. aikataulu, työryhmä, tiedotus).
Tässä vaiheessa on hyvä miettiä, miten varmistetaan koko yhteisön osallisuus ja huomioida erityisesti syrjinnälle alttiit ryhmät ja muut, joiden ääni ei yleensä toiminnan kehittämisessä kuulu.

2. Nykytilanteen kartoittaminen
Kehittämistyön on aina hyvä perustua nykytilanteen kartoittamiseen. Kartoittamisessa voi käyttää työkaluina esimerkiksi kyselyjä, keskusteluja, työpajoja ja erilaisia palautejärjestelmiä. Koska niiltä, jotka eivät ole mukana on vaikeaa kysyä, kannattaa kartoituksessa pyytää apua eri syrjintäperusteita edustavilta järjestöiltä. Asiantuntijat voivat arvioida esimerkiksi nettisivujen saavutettavuutta, tilojen fyysistä esteettömyyttä tai esimerkiksi viestinnässä käytetyn kielen tai kuvitusten inklusiivisuutta. Kartoituksella selvitetään mm.

  • ketkä toimintaan osallistuvat ja ketkä eivät,
  • onko viestintä saavutettavaa ja kenet se tavoittaa,
  • kokevatko kaikki olonsa turvalliseksi toiminnassa vai esiintyykö syrjintää tai häirintää,
  • ovatko tilamme ja toimintapamme esteettömiä ja saavutettavia,
  • onko kielenkäyttömme kunnioittavaa.

3. Tavoitteiden määrittäminen

Tavoitteet valitaan kartoituksen pohjalta esimerkiksi kahden vuoden kaudeksi kerrallaan. Mitä haluamme muuttaa tai saada aikaan? Tavoitteiden pitää olla yksiselitteisiä, konkreettisia ja mitattavia, muuten niiden toteuttaminen jää helposti periaatteelliselle tasolle. Tavoitteiden kommunikointi yhteisössä on tärkeää, jotta kaikki voivat sitoutua toteuttamaan niitä. 

4. Toimenpiteiden valinta
Tässä vaiheessa mietitään, millä teoilla tavoitteisiin voidaan päästä. Yhtä tavoitetta voidaan edistää monilla konkreettisilla toimenpiteillä ja niiden miettimisessä kannattaa hyödyntää niin yhteisöstä kuin esimerkiksi eri järjestöistä löytyvää osaamista. Kuunnelkaa asiantuntijoita ja hankkikaa lisää osaamista niistä teemoista, joihin päätätte keskittyä.

5. Toimeenpano
Hyväksytty suunnitelma jää helposti muiden asiakirjojen sekaan uinumaan. Niinpä onkin tärkeää viedä suunnitelma heti käytäntöön tiedottamalla siitä ja jalkauttamalla se toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten toiminta- ja työsuunnitelmiin ja tietenkin myös budjettiin. Samalla tehdään työnjako ja huolehditaan, että jokainen toimenpide on jonkun vastuulla.

6. Seuranta ja arviointi
Onnistumisen arvioimiseksi on hyvä seurata suunnitelman toteutumista säännöllisesti. Tässä auttavat konkreettiset tavoitteet ja niille laaditut mittarit. Sovitun kauden jälkeen suunnitelma kannattaa päivittää seurannan ja arvioinnin pohjalta.

 

Oppaita ja materiaaleja

Yhdenvertaisuussuunnittelun tueksi on laadittu oppaita ja tukimateriaaleja, joihin kannattaa tutustua ennen prosessin aloittamista.

Esimerkkejä nuorisojärjestöjen yhdenevertaisuussuunnitelmista:

Koulutusta ja tukea

Allianssi tarjoaa koulutusta ja tukea toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun. Seuraa koulutuskalenteria, tilaa koulutus organsiaatioonne tai ole yhteydessä asiantuntijaamme. Tervetuloa mukaan myös yhdenvertaisuusverkostoomme kohtaamaan muita teeman parissa toimivia!

Liitteet ja asiakirjat