Nuorten vaalit

Nuorten vaalit Kallion lukiossa 2023

Ungas val på svenska här!

Nuorten vaalit ovat valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, työpajoilla, harrastusryhmissä ja nuorisotoiminnassa. Nuorten vaalit ovat ennen kaikkea oppimis- ja opetustapahtuma nuorille: nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Nuorten vaalit järjestetään ensi kerran 8.–12.1.2024. Vaalit on mahdollista toteuttaa tällä välillä järjestäjälle itselleen sopivana ajankohtana.

Ensi kertaa samaan aikaan järjestetään myös Politiikkaviikko, joka tarjoaa tukea ja materiaaleja vaalien ja puolueiden käsittelyyn sekä sisäisen kansalaispätevyyden vahvistamiseen.

Voit ilmoittautua Nuorten vaaleihin, Politiikkaviikkoon tai molempiin joko suomenkielisellä Lyyti-lomakkeella tai ruotsinkielisellä Lyyti-lomakkeella 8.12.2023 saakka.

Nuorten vaalit järjestetään aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Vaalipiiri määritetään oppilaitoksen osoitteen mukaan ja äänioikeutettuja ovat kaikki alle 18-vuotiaat nuoret. Vaalit toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi.

Nuorten vaalien tarkemmat tulokset

Suurkiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille! ♥

Järjestäjiltä saatu palaute auttaa kehittämään Nuorten vaaleja ja niihin liittyviä materiaaleja entistä paremmin järjestäjien tarpeita vastaavaksi. Nuorten kyselyn vastauksia käytetään Nuorten vaalien sekä niihin liittyvien materiaalien kehittämiseen. Vastauksista saadaan myös tärkeää tietoa siitä, mitä nuoret ajattelevat vaaleista, vaikuttamisesta ja sopivan ehdokkaan etsimisestä.

Nostoja: Nuorten vaalit mediassa

Vanhempia juttuja Nuorten vaaleista (aiemmin Nuorisovaalit):

Usein kysytyt kysymykset

Haluan järjestää Nuorten vaalit, mitä teen?

Loistava juttu! Olit sitten ensimmäistä tai toista kertaa järjestämässä Nuorten vaaleja, ilmoittauduthan tämän lomakkeen kautta viimeistään 10.2. mennessä. 

Kuka Nuorten vaaleja voi järjestää?

Kuka tahansa! Tavallisesti Nuorten vaaleja järjestetään peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Mukana on ollut myös nuorisotiloja ja nuorisovaltuustoja. Miksei mukaan mahtuisi esimerkiksi kirjasto? 

Miten voin yhdistää Nuorten vaalit koulutukseen?

Tarjoamme Nuorten vaalien materiaalien mukana oppimateriaaleja joita voi hyödyntää opetuksessa tai teemaan tutustumisessa. Se voi auttaa keskusteluttamaan puolueista tai vaaleista. Voimme lämpimästi suositella 2022 syksyllä kuvattuja puolueiden esittelyvideoita, jotka löydät tästä linkistä. 

Mikä Nuorten vaalien tehtävä on? Miksi niitä kannattaa järjestää?

Nuorten äänestysprosentti on Suomessa valitettavan matala. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin mielestä tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka madaltavat nuorten kynnystä lähteä äänestämään. Yksi näistä on äänestysprosessin tutuksi tekeminen ja vaaleihin liittyvien teemojen käsittely turvallisessa ympäristössä. Nuorten vaalit toimivat osana demokratiakasvatusta, joka tuovat vaalit lähemmäksi myös niitä nuoria jotka eivät voi vielä äänestää. 

Mitä tarvitsen järjestämiseen?

Tavoitteena on tehdä äänestyspaikasta mahdollisimman aidon oloinen. Äänestyspaikka voidaan sijoittaa näkyvälle paikalle esimerkiksi oppilaitoksen aulaan, ruokalaan tai luokkahuoneeseen. Löydät tarkat ohjeet Nuorten vaalien järjestäjän materiaaleista.

Mistä löydän vaalien materiaalit?

Ilmoittautuneille on lähetetty ohjeet järjestämiseen sähköpostitse. Jos olet ilmoittautunut mutta et ole saanut ohjeita ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, ota yhteyttä nuortenvaalit@nuorisoala.fi.

Lue lisää:

Nuorten vaalit Katajanokan ala-asteella 2021

Olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo vuosikymmenten ajan

Me Allianssilla olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorten vaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Nuorten vaalien tuloksista uutisoidaan usein näkyvästi ennen varsinaisia vaaleja. Onhan kiinnostavaa ajatella, että oppilaitosten äänestystuloksista voitaisiin päätellä jotain tulevaisuuden äänestäjistä. Mukana on vaaleista riippuen ollut lähemmäs 100 000 lasta ja nuorta äänestämässä!

On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät nuorten vaalien tulokset ole vertailukelpoisia. Vaaleissa äänestämiseen voi osallistua yksi luokka, nuorten ryhmä tai koko koulu. Nuorten vaaleissa ei näin voida määritellä niin kutsuttua äänioikeutettujen määrää tai äänestysprosenttia. Äänestämiseen voivat osallistua monen ikäiset nuoret, eikä tulos edusta esimerkiksi otosta vain yhdestä ikäluokasta tai vuosikurssista. Nuorten vaaleihin osallistuminen on oppilaitoksille vapaaehtoista.

Emme julkaise yksittäisten oppilaitosten vaalituloksia. Vaalipiirikohtaiset tulokset julkaistaan ainakin eduskuntavaaleissa, mikäli tämä ei vaaranna oppilaitosten vaalisalaisuutta. Oppilaitokset saavat kuitenkin kertoa tuloksestaan itse. Vuonna 2021 julkaisimme ensimmäistä kertaa myös nuorten kuntavaalien valtakunnallisen tuloksen.

Aiempien vaalien tuloksia

Kevään 2021 nuorten vaaleissa äänesti 27 000 nuorta – parhaiten pärjäsi Keskusta

Viimeksi Nuorten vaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä keväällä 2021 yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Nuorten vaaleissa 2021 annettiin yhteensä 26 687 ääntä ja vaalit järjestettiin jopa 150 kunnassa. Valtakunnalliseen ääntenlaskuun osallistui 315 peruskoulua, lukiota, ammatillista oppilaitosta ja nuorisovaltuustoa. Valtakunnallisesti puolueista parhaiten pärjäsivät Keskusta (19,60 % kaikista annetuista äänistä), Kokoomus (19,14 %) ja Perussuomalaiset (17,71 %). 

Nuorten vaaleissa neljänneksi eniten ääniä sai Vihreät (13,21 % kaikista annetuista äänistä) ja viidenneksi SDP (11,84 %). Eduskuntapuolueista Vasemmistoliitto sai 5,98 % nuorten äänistä, Kristillisdemokraatit 3,71 %, RKP 2,81 % ja Liike Nyt 1,92%. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ääniä saivat Feministinen puolue 0,99 % valtakunnallisella kannatuksella ja Piraattipuolue 0,40 % valtakunnallisella kannatuksella.

Eduskuntavaalit 2019

Yle: Tältä näyttää nuorisovaalien valitsema eduskunta – eniten paikkoja haalivat vihreät ja perussuomalaiset (8.4.2019)

Presidentinvaaleissa 2018 Sauli Niinistö sai yli puolet hyväksytyistä äänistä

Presidentinvaalin 2018 yhteydessä järjestettyihin nuorisovaaleihin osallistui yli 800 oppilaitosta, joista alakouluja (luokat 1.-6.) oli 176, yläkouluja (7.-9.) 393, lukioita 207 ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia 36. Nuorten omassa presidentinvaalissa äänesti yhteensä 68 480 nuorta. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 65 397 ja hylättyjä 3 083.

Presidentinvaalissa jatkokaudelle hakeva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai nuorilta 44 963 ääntä, mikä on yli puolet hyväksytyistä äänistä. Äänet jakautuivat presidenttiehdokkaiden kesken seuraavasti:

  • Sauli Niinistö 44 963 (68,75 %)
  • Pekka Haavisto 6391 (9,77 %)
  • Laura Huhtasaari 4631 (7,08 %)
  • Paavo Väyrynen 3217 (4,92 %)
  • Tuula Haatainen 1985 (3,04 %)
  • Nils Torvalds 1754 (2,68 %)
  • Matti Vanhanen 1574 (2,41 %)
  • Merja Kyllönen 882 (1,35 %)

Tulos oli samansuuntainen kuin varsinainen vaalitulos. Presidentinvaalin varsinaiseen vaalitulokseen verrattuna nuorten äänestyksessä paremmin pärjäsivät ehdokkaat Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds. Aiemmissa nuorisovaaleissa myös vihreät ehdokkaat ja pienpuolueet ovat tyypillisesti pärjänneet hieman varsinaisten vaalien suosiota paremmin. Myös hylätyt äänet kuuluvat demokratiaan. Nuorisovaalit on hyvä paikka keskustella nuorten kanssa, mitä esimerkiksi vitsillä äänestäminen tai protestiäänen antaminen merkitsevät.

Myös aiemmissa nuorisovaaleissa mukana on ollut suuri määrä oppilaitoksia. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämiseen osallistui 453 oppilaitosta, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 630, vuoden 2012 europarlamenttivaaleissa 325 ja vuoden 2012 presidentinvaalissa 639. Kiinnostavaa on, että yhtä lailla varsinaisia vaaleja verrattaessa juuri presidentinvaali on äänestysaktiivisuuden perusteella suosituin valtakunnallinen vaali.

Eduskuntavaaleissa 2015 nuorisovaaleihin osallistui 630 oppilaitosta

Vuoden 2015 eduskuntavaalien Nuorisovaaleissa 630 oppilaitoksen alle 18-vuotiaat oppilaat ja opiskelijat äänestivät eduskuntavaaliehdokkaita. Näistä yläkouluja oli 385, lukioita 192 ja ammattioppilaitoksia 53. 

Nuorisovaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä oli 40,0 vuotta eli nuorempi kuin varsinaisissa vaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä, joka oli 52 vuotta. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita Nuorisovaaleissa pääsi läpi 47. Nuorimmat läpimenneet ehdokkaat olivat 18-vuotiaat Miro Pulliainen (pir.) ja Samuli Mattila (kesk.), vanhin läpimennyt ehdokas oli 69-vuotias Pekka Puska (kesk.)

Katso myös