Nuorisoalan kuntavaalitavoitteet

Allianssin kuntavaaliohjelma 2021

Kunta, jossa nuoret voivat hyvin

Jokaisen Suomen kunnan kannattaa olla paikka, jossa yksikään nuori ei syrjäydy. Jokainen kunta tarvitsee hyvinvoivia nuoria, jotta se voi tulevaisuudessa tarjota palveluita ja olla hyvä paikka elää kaikille. Nuoriinsa sitoutuva kunta saa myös nuoret sitoutumaan kuntaansa. 

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin laatimaan ohjelmaan on koottu kunnan päättäjille 27 keinoa parantaa nuorten hyvinvointia.

 

Nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua

Nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt, mutta usko puoluepoliittiseen järjestelmään heikentynyt. Yhä useampi nuori on mielipidevaikuttaja ja ottaa kantaa omilla, elämäntapaansa liittyvillä valinnoillaan. Samanaikaisesti on nähtävissä, että yhteiskunnallinen aktiivisuus keskittyy vain osalle nuorista. Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita, joilla on lain takaamat oikeudet vaikuttaa kuntien päätöksentekoon. Jokaisen heistä tulisi tuntea, että hänen mielipiteitään kuunnellaan omassa kotikunnassa. 
 
Kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen rakentuu arjen osallisuuden ja omaan lähiympäristöön vaikuttamisen kautta jo nuorena. Nuoret ansaitsevat saada kokemuksia vaikuttamisesta ennen äänioikeusikää. Harva nuori kokee pystyvänsä vaikuttamaan lähiympäristössään ja koulunsa asioihin. Nuorilla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa myös käyttämiinsä palveluihin, sillä kaikki kunnan asiat ovat myös nuorten asioita. 
 
Nuorten osallisuus kukoistaa kunnassa, jossa panostetaan nuorten demokratiakasvatukseen ja jossa tehdään osallisuustyötä nuorille luontevilla tavoilla ja kanavilla. Kunta, joka kuulee nuoria kaikessa valmistelussa ja antaa nuorille päätösvaltaa, pystyy luomaan nuorille hyvät palvelut ja mielenkiintoisen kotikunnan.

KEINOT 

1. Nuoria kunnan päätöksenteossa edustavien nuorisovaltuustojen edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston, hallituksen ja lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto saa tehdä aloitteita suoraan kunnanvaltuustolle. 

2. Kunnassa on käytössä osallistuva budjetointi, jossa myös alaikäiset nuoret saavat vaikuttaa äänestämällä. Lapsilta ja nuorilta kerätään ehdotuksia budjetin käyttökohteiksi. 

3. Nuoria kuullaan nuorisotyössä, kouluissa ja kunnan sosiaalisen median kanavissa. Digivaikuttamisen alustoja hyödynnetään kunnan päätöksenteossa. Kunnassa on nuorten osallisuuden suunnittelusta vastaava henkilö.

4. Nuoret voivat vaikuttaa erityisesti heitä kiinnostavissa aiheissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa ja harrastusten järjestämisessä.

5. Kouluissa panostetaan demokratiakasvatukseen ja lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia järjestämällä koulun hankintoja koskevia äänestyksiä, oppilas- ja opiskelijakuntien vaaleja sekä koulun omia osallistavia budjetointeja.

6. Nuoria, joilla on oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyviä tuen tarpeita, tuetaan vaikuttamisessa. Kaikkien nuorten osallisuuden taustatukena on digitaalisten alustojen käytön opastusta sekä paikkoja pohtia mielipiteen muodostamista yhdessä.

 

Nuoret voivat luottaa kestävään tulevaisuuteen

Ilmastonmuutoksen eteneminen on nuorten suurin huolenaihe. Nuorten ilmastoahdistus ja halu torjua ilmastokriisi tulee ottaa kaikkialla vakavasti. Nuoret tulee huomioida erityisryhmänä ja vanhoja toimintatapoja uudistavana voimavarana kunnan ilmastotyössä. Nuorilla on oikeus ympäristökasvatukseen kaikilla kouluasteilla, toimijuuteen ilmastopäätöksissä sekä tukeen ilmastoahdistuksen käsittelyssä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja monimuotoisen luonnon säilyttäminen on kuntien ratkaistavissa. Ympäristövastuullinen päätöksenteko on kestävän tulevaisuuden ja elinkelpoisen lähiympäristön suojelemista tulevaisuuden nuorille. Siinä onnistutaan, jos  kuntien päätöksenteko on vastuullista ja kestävää.

Kestävässä kunnassa kaupunkia suunnitellaan ympäristön ja ihmisten kannalta pitkäjänteisesti. Kuntien tulee tehdä ainoastaan sellaista kaupunkisuunnittelua ja investointeja, jotka muuttavat kuntaa hiilineutraaliksi. Liikkumisen suunnittelussa ensisijaisia ovat investoinnit kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Nuorille luontevia uusia liikkumisen tapoja, kuten kuukausimaksullisia ja lainattavia kaupunkipyöriä ja kaupunkipotkulautoja otetaan kokeiluun.

KEINOT

7. Kaupunkitilaa muutetaan kestäviä elämäntapoja ja ympäristökasvatusta tukevaksi. Nuoret ovat mukana suunnittelemassa kunnan ilmastoratkaisuja.

8. Jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä metsään ja vesille. Virkistysalueille ja retkeilypaikkoihin pääsee helposti pyörällä ja joukkoliikenteellä, ja kunnat huolehtivat myös niistä luontoalueista, jotka ulottuvat useiden kuntien alueelle. 

9. Luontosuhteen vahvistamista kodin, harrastusten ja koulun kautta tuetaan. Monimuotoinen lähiluonto säilytetään ja ulkoiluun kehitetään maksuttomia ja esteettömiä ajanviettopaikkoja.

10. Turvalliset ja sujuvat kevyen liikenteen reitit ovat etusijalla liikennesuunnittelussa. Julkinen liikenne on kattavaa taajama-alueilla ja haja-asutusalueilla kokeillaan kutsu- ja kimppakyytipalveluita. Nuorille on joukkoliikennealennuksia, kaupunkipyöriä ja opiskelija-asuntoloiden yhteiskäyttöautoja.

11. Ympäristö- ja ilmastokasvatus ovat osa kaikkien oppilaitosten ja opiskelualojen opetusta. Kouluissa saa kokemusta käytännön ilmastotaidoista ja oppitunneilla suunnitellaan ja toimeenpannaan toimenpiteitä koulun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja hiilinielujen lisäämiseksi.

 

Nuoret saavat apua sitä tarvitessaan

Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin. Nuorten hyvinvointi on kehittynyt positiivisesti koko 2000-luvun ajan. Pieni joukko nuoria putoaa kuitenkin hyvinvoinnin polulta: Suomessa on arvioitu olevan noin 60 000 pysyvästi syrjäytynyttä nuorta. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 prosenttia ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. 

Harrastukset tarjoavat oppimisen, onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia ja tukevat kasvua. Joka kymmenennellä nuorella ei ole oman kokemuksensa mukaan yhtään harrastusta.

Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia.

Nuorten väliset terveyserot ovat huomattavia ja ne ovat osittain jopa kasvaneet viime vuosina. Ammattiin opiskelevat kokevat terveytensä lukiolaisia heikommaksi. Huono-osaisuus myös periytyy ylisukupolvisesti: Varhaiskasvatus, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmä eivät nosta erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria samalle lähtöviivalle yhtä hyvin kuin aiemmin. 

KEINOT

12. Oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmiin tarjotaan tukea matalalla kynnyksellä, varhaisessa vaiheessa ja nopeasti. Oppilaitoksissa on riittävästi opinto-ohjaajia, uraohjaajia, kuraattoreja ja opintopsykologeja tukemassa opiskelijoita.

13. Nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja on riittävästi saatavilla. Mielenterveyden ongelmien vuoksi apua hakeva nuori pääsee palvelujen piiriin viikon sisällä yhteydenotosta.

14. Nuorten tarvitsemat tukipalvelut järjestetään yhden luukun periaatteella. Nuorille suunnattuja palveluja ja tietoa niistä on tarjolla myös kanavissa, joita nuoret muutenkin käyttävät. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää nuorten ohjauksessa sekä palveluissa. 

15. Nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistetään kaikkien toimialojen yhteistyönä, ja kunnan kaikilla toimijoilla on työhön riittävät kannustimet ja resurssit.

16. Kuntien tulee tehdä nuorten syrjäytymiseen puuttuva ohjelma tai huomioida nuorten syrjäytymisen ehkäisy kunnan strategiassa.

17. Alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan maksuton ehkäisy. 

18. Jokaisella nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen. Kuntaan on nimetty harrastuskoordinaattori ja vapaa-ajan tiloja tarjotaan maksuttomasti nuorten ja nuorisojärjestöjen käyttöön. Harrastus- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan kunnan avustuksilla.

 

Nuorten kokemaan syrjintään puututaan

Nuorten hyvinvoinnin takaaminen edellyttää aktiivista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Jokaisella nuorella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet elää hyvää elämää ja osallistua riippumatta taustastaan tai ominaisuuksistaan. 

Esimerkiksi toimintakyky, alkuperä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluminen vaikuttavat merkittävällä tavalla nuorten hyvinvointiin. Yksinäisyys ja syrjintäkokemukset ovat yleisempiä nuorilla, joilla on jokin toimintakykyä rajoittava tekijä, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, tai joiden seksuaalinen suuntautuminen on muu kuin hetero. kuuluvien nuorten kannalta olisi tärkeää lisätä normitietoisuutta ja turvallisempien tilojen rakentamista. Saisiko näistä muotoiltua jotain sopivaa? Tuos 

Syrjinnän ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen on tärkeää, sillä syrjintä heikentää nuorten hyvinvointia monin tavoin. Syrjintää kokevilla nuorilla on esimerkiksi keskimääräistä enemmän kokemuksia turvattomuudesta, heidän on vaikeampi uskoa tulevaisuuteen ja heillä on muita nuoria enemmän säännöllisiä terveysoireita.

Turvallisen kasvuympäristön takaaminen kaikille nuorille edellyttää kunnalta aktiivista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Kuntien tulee huomioida toiminnassaan nuorten kokema syrjintä ja häirintä, koulutusalojen segregaatio ja osaamiserot, sukupuolivähemmistöjen oikeudet sekä nuoriin kohdistuva moniperusteinen syrjintä.

KEINOT

19. Kunnissa nuorisotyötä tekevillä ammattilaisilla on riittävät valmiudet edistää nuorten yhdenvertaisuutta sekä riittävästi tietoa ihmisoikeuksista, sukupuolen moninaisuudesta ja rasismista. Henkilöstöä koulutetaan sensitiivisestä kohtaamisesta ja viestinnästä.

20. Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon kaikessa kunnan toiminnassa, esimerkiksi rakentamisessa, kaavoituksessa ja palvelujen järjestämisessä sekä niistä viestimisessä.

21. Nuorten moninaisuus huomioidaan ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia tuetaan kunnan osallistumisrakenteissa. Osallisuutta heikentävään syrjintään ja ulossulkemiseen puututaan aktiivisilla toimenpiteillä.

22. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten osallistumista vaikuttajaryhmiin tuetaan aktiivisesti esimerkiksi viestimällä saavutettavasti: eri kielillä, monikanavaisesti ja erilaiset esteet huomioiden.

23. Lapsi- ja nuorivaikutuksia arvioidaan kaikessa päätöksenteossa, erityisesti talousarvion laatimisen yhteydessä.

 

Nuorille on töitä, koulutusta ja mielekästä tekemistä

Nuorten kiinnittyminen kotikuntaan on kunnan tulevaisuuden tärkein kysymys. Ikäluokkien pienentyessä nuorten määrä vähenee monessa kunnassa. Tulevaisuudestaan kiinnostunut kunta pitää nuoristaan entistä parempaa huolta, sillä yhdenkään menettämiseen ei ole varaa. Vähenevät resurssit on priorisoitava ja nuorten hyvinvointi otettava kuntien kärkitavoitteeksi. 

Nuorten mielipiteet ovat kunnan tärkein ilmapuntari tulevaisuuden elinvoimasta. Näkymät koulutuksesta, työstä ja kunnan elinkelpoisuudesta vaikuttavat siihen, haluaako nuori jäädä kotikuntaansa tai palata takaisin myöhemmällä iällä. Kunnan kiinnostavuutta nuorten silmissä lisäävät työpaikat, koulutusmahdollisuudet, saavutettavuus ja yrittäjyyden tukeminen. Hyvät harrastusmahdollisuudet ja vahva järjestösektori ovat tärkeitä, jotta nuori voi löytää omat vahvuutensa ja saada onnistumisen paikkoja. 

Kuntien lakisääteinen työllistämisvastuu on rajallinen, mutta kunnat toimivat usein vapaaehtoisesti työllisyysasioissa osallistumalla esimerkiksi työllisyysprojekteihin, nuorten työpajatoimintaan tai työllistämällä vaikeasti työllistyviä.

KEINOT

24. Nuorisotakuu toimii. Jokaiselle nuorelle löytyy opiskelu- ja työpaikka. Kunnassa on etsivää nuorisotyötä ja ohjaamot, joissa on aikaa kohdata nuoria ja ohjata heitä löytämään oma paikkansa.

25. Kaikissa maakunnissa on korkeakoulu ja laadukasta toisen asteen opetusta. 

26. Nuorten työllistymiseen investoidaan: ohjausta ja tukea on riittävästi tarjolla, ja nuorten työllisyyspalvelut on koottu yhteen. Palkkatuettua työtä sekä työpaja- ja työkokeilupaikkoja on tarjolla niitä tarvitseville nuorille. Ensimmäisen kesätyön hankkimiseen saa kunnalta kesätyösetelin ja yrityksen perustamista tuetaan starttirahalla.

27. Nuorten ikäluokka huomioidaan kunnissa erityisryhmänä ja kunnalla on oma nuorten palveluiden kehittämisohjelma. Palveluista ja muista kunnan asioista viestitään nuorille kanavilla, joita nuoret muutenkin käyttävät.