NUOREN HYVINVOINNIN TEKIJÄT: OSAAMINEN JA YHTEISÖ

Suomalaiset nuoret ovat eurooppamyönteisiä ja kansainvälisiä: kaksi kolmannesta kokee Euroopan unionin jäsenyydestä olleen Suomelle hyötyä. Samalla nuorten luottamus EU:n on kasvanut ja 96 % pitää tärkeänä, että ihmiset voivat matkustaa vapaasti ja tutustua toisiin kulttuureihin. Noin joka kolmannen nuorten mielestä Euroopan yhdentyminen on mennyt liian pitkälle. Vaikka nuoret ovat eurooppa- ja kansainvälisyysmyönteisiä kaikilla nuorilla ei tällä hetkellä ole yhtäläisiä mahdollisuuksia ja valmiuksia kansainvälisyys jaksoihin Euroopassa.

Koulutuksella on suora yhteys toimeentuloon ja työllistymiseen. Peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen varassa olevien eurooppalaisten työllisyysaste oli vuonna 2017 vain 55.6 % kun korkeastikoulutetuille vastaava luku oli 85.3 %. Nuorten toimeentulo ja tulevaisuus on siis sidottu siihen onko heillä mahdollisuus kouluttautua. Sitra ja THL arvioivat, että pelkän peruskoulun käynyt nuori aiheuttaa elämänsä aikana yhteiskunnalle useamman sadan tuhannen euron laskun, joka muodostuu etuuksien lisäksi tavallista runsaammasta terveydenhuoltopalvelujen käytöstä. Matala koulutustaso ennustaa siis korkeaa köyhyysriskiä, terveydellisiä ongelmia ja keskiarvoa heikompia sosiaalisia verkostoja.

Koulut jäävät usein kesken, kun nuorelta puuttuu perustaitoja: esimerkiksi luku-, lasku- ja opiskelutaidot. Myös perheen köyhyys voi katkaista opintien. Parhaisiin oppimistuloksiin päästään kouluissa, joissa yhteishenki on hyvä, kiusaamista on vähän ja oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta tuetaan.

Nuoret tarvitsevat turvallisia yhteisöjä ja mielekästä tekemistä myös koulun ulkopuolella - siis mieluisia harrastuksia. Harrastamisesta ja vapaaehtoistyöstä kertyy nuorelle myös sellaisia taitoja ja tietoja, joista on hyötyä opinnoissa ja työelämässä. Harrastaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää nuorten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, mutta kaikilla nuorilla ei vielä ole siihen mahdollisuutta. Etenkin urheiluharrastusten kustannukset ovat karanneet pienituloisten ulottumattomiin, kaikissa perheissä harrastamiseen ei osata kannustaa ja esimerkiksi kunnan tiloja on vaikea saada harrastuskäyttöön.

Tavoitteita nuorten osaamiselle:

  • Jokainen toisen asteen suorittanut eurooppalainen nuori osaa oman äidinkielensä tai äidinkieliensä lisäksi hyvin vähintään kahta muuta kieltä.

  • Jokaiseen toisen asteen tutkintoon ja korkeakoulututkintoon sisällytetään kansainvälistymisjakso.

  • Erasmus-liikkuvuusohjelman rahoitus vähintään kaksinkertaistetaan ja rahoituksesta 15 % käytetään nuorisoluvun tukemiseen.

  • Jokaisella eurooppalaisella nuorella on ainakin yksi mieluisa harrastus.

  • Työelämässä ja oppilaitoksissa tunnistetaan ja tunnustetaan koulun ulkopuolella opitut taidot ja tiedot.

Aiheesta muualla