NUOREN HYVINVOINNIN TEKIJÄT: TOIMEENTULO

Nuorten 15-24-vuotiaiden eurooppalaisten työttömyys on kasvanut vuosien 2002 ja 2017 välillä. Pitkän laman jälkeen nuorisotyöttömyys on hitaassa laskusuunnassa, mutta erot maiden välillä ovat yhä suuria. Tilanne on pahin Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Kreikassa.

Työ ei myöskään enää takaa nuorille vakaata toimeentuloa. Eurostatin mukaan 44 % eurooppalaisista nuorista työntekijöistä on kiinni väliaikaisessa työssä, jonka jatkumisesta ei ole varmuutta. Osuus on suurin kaikista ikäryhmistä Euroopassa. Nuorten pienituloisuus on lisääntynyt viime vuosina myös Suomessa. Lähes joka kolmas suomalainen nuori jää köyhyysrajan alapuolelle, kun koko väestöstä osuus on 13 %. Nuorilla köyhyys on myös syvempää kuin muissa ikäryhmissä.

Kaikista ikäryhmistä Euroopassa juuri nuoret ovat suurimmassa riskissä tulla syrjäytetyksi yhteiskunnassa. Nuorten asunnottomuus on kasvussa sekä Suomessa, että Euroopassa. EU-maiden asunnottomista 20-30 % on nuoria. Vuoden 2016 Eurostatin mukaan joka neljäs nuori eurooppalainen on riskissä tulla syrjäytetyksi yhteiskunnasta.

Nuoren sukupolven köyhyyttä on tykätty perustella ja oikeuttaa sen väliaikaisella luonteella. Suomen Pankin selvityksissä on kuitenkin tunnistettu, että etenkin talouden taantuman aikana työuransa aloittavalla nuorella varallisuuden ja elintason kertyminen ja kasvaminen on hyvin hidasta. Lisäksi kaupungistuminen ja työelämän epävarmuus ovat heikentäneet monen nuoren aikuisen mahdollisuuksia hankkia esimerkiksi ensiasuntoa tai muuta omaisuutta. Alle 35-vuotiaiden aikuisten tulotaso on heikentynyt suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun vanhempien ikäluokkien ja erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet.

Epävarma maailma sopii nuorille, sanovat jotkut. He uskovat, etteivät nuoret edes halua vakituisia työsuhteita tai pysyvyyttä. Se ei pidä paikkaansa. Akavan tekemän selvityksen mukaan korkeakoulutettujen nuorten työelämäodotukset eivät mullistavalla tavalla eroa vanhemmista sukupolvista. Kaikenikäiset suomalaiset haluavat työsuhteen ja toimeentulon tuomaa vakautta.

Sen sijaan nuoret odottavat työelämältä enemmän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä kuin vanhempansa. StudentWorkin selvityksen mukaan nuoret toivovat näkevänsä oman työtehtävänsä tärkeänä osana yrityksen tavoitteiden ja arvojen toteuttamista, arvostavat vanhempia sukupolvia enemmän ystäviä ja vapaa-aikaa eivätkä pidä palkkaa tärkeimpänä asiana työpaikan valinnassa.

Työhyvinvointi arvotetaan siis korkealle, mutta töissä voidaan liian usein huonosti: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tekemän selvityksen mukaan jopa 20 % nuorista aikuisista käyttää mieliala-, ahdistuneisuus- tai kipulääkkeitä pärjätäkseen työelämässä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on tuplaantunut 2000-luvun aikana, kun muissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt.

Kun Suomen ja monien Euroopan maiden huoltosuhde heikkenee, on nuorten hyvinvointi työelämässä tulevaisuuden kannalta kriittistä. On välttämätöntä, että jokainen kynnelle kykenevä nuori löytää osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä. Työelämään pääseminen ja siellä pärjääminen ovat olennaisia kysymyksiä myös perhepolitiikan näkökulmasta: ilman riittävää toimeentuloa nuorilla on korkeampi kynnys yrittää lasten hankkimista.

Tavoitteita nuorten toimeentulolle:

  • Nuorten hyvinvointi ja toimeentulo asetetaan eurooppalaisen politiikan prioriteetiksi.

  • Nuorten asunnottomuus ratkaistaan ja asunnottomuuden kasvu pysäytetään.

  • EU investoi voimakkaasti nuorten syrjäytymisen ratkaisuun, esimerkiksi vahvistamalla eurooppalaista nuorisotakuuta ja tukemalla nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään valmistumisen jälkeen.

  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa tehostetaan, erityisesti pitäen mielessä nuorten haavoittuva asema yhteiskunnassa.

  • Jokaiselle taataan yhdenvertainen ja häirinnästä vapaa kohtelu työelämässä ja opinnoissa.

Aiheesta muualla